Uranvaihtajana sosiaalialalle : viisi rohkeaa tarinaa sosionomiopiskelijoilta
Karttunen, Virpi (2017)
Karttunen, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102716348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102716348
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin uranvaihtoa yhteiskunnallisena ilmiönä. Viittä uranvaihtajaa haastateltiin työmotivaatioon, uranvaihtomotiiveihin ja opiskeluun liittyvillä kysymyksillä. Tuloksia tarkasteltiin narratiivisen analyysin avulla. Haastatellut olivat Laurean Hyvinkään sosionomiopiskelijoita. Uranvaihtotarinat analysoitiin anonymiperiaatetta noudattaen ja kysymyksiä tarkasteltiin aihepiireittäin.
Työmotivaation liittyvistä narratiiveista muodostettiin mittaristo tulkiten näytteitä negatiivis-positiivisasteikolla yhdestä viiteen semikvantitatiivisesti. Kertomuksista etsittin merkityksellisiä kohtia, holistissisällöllisesti tarkastelemalla. LIsäksi analysoitiin kertojan eri rooleja ja siirtymiä puheessa, esimerkiksi opiskelijan roolista äidin rooliin puheen sävyä tulkiten.
Työmotivaation mittaristolla havaittiin entisissä työpaikoissa ongelmia ja puutteita työilmapiirissä, työn emotionaalisessa palkitsevuudessa ja lisäkoulutusmahdollisuuksissa. Uranvaihtomotiiveja tarkasteltaessa sisäiset arvovalinnat ja niihin liittyvät muutokset olivat tärkeimpiä syitä vaihtaa uraa. Kaikilla haastatelluilla oli vähintään yksi tällainen arvovalintoihin liittyvä syy. Yksi yleisin, yhteinen syy kolmella haastatellulla opiskelijalla oli halu tehdä merkityksellistä työtä itselle ja muille.
Opiskeluun liittyvissä kysymyksissä pohdittiin opiskelun yhteensovittamista työn, talouden, vapaa-ajan ja perheen kanssa. Kaikki haastatellut olivat työskennelleet opintojen aikana. Kaikki myös kokivat saaneensa tukea kotijoukoilta. Opiskelujen onnistumista arvioitiin kysymällä, saitko riittävät eväät tehdä sosionomin työtä? Kolme haastateltua koki olevansa tyytyväinen opintoihin, kaksi suhtautui hieman kriittisemmin. Lopuksi kysyttiin tulevaisuuden työllistymisnäkymistä valmistumisen jälkeen. Kaikki haastatellut näkivät työllistymismahdollisuutensa positiivisesti, ainakin keikkatyötä uskottiin olevan tarjolla. Vakituisen työpaikan löytymisen arveltiin kestävän hieman pidempään.
Työmotivaation liittyvistä narratiiveista muodostettiin mittaristo tulkiten näytteitä negatiivis-positiivisasteikolla yhdestä viiteen semikvantitatiivisesti. Kertomuksista etsittin merkityksellisiä kohtia, holistissisällöllisesti tarkastelemalla. LIsäksi analysoitiin kertojan eri rooleja ja siirtymiä puheessa, esimerkiksi opiskelijan roolista äidin rooliin puheen sävyä tulkiten.
Työmotivaation mittaristolla havaittiin entisissä työpaikoissa ongelmia ja puutteita työilmapiirissä, työn emotionaalisessa palkitsevuudessa ja lisäkoulutusmahdollisuuksissa. Uranvaihtomotiiveja tarkasteltaessa sisäiset arvovalinnat ja niihin liittyvät muutokset olivat tärkeimpiä syitä vaihtaa uraa. Kaikilla haastatelluilla oli vähintään yksi tällainen arvovalintoihin liittyvä syy. Yksi yleisin, yhteinen syy kolmella haastatellulla opiskelijalla oli halu tehdä merkityksellistä työtä itselle ja muille.
Opiskeluun liittyvissä kysymyksissä pohdittiin opiskelun yhteensovittamista työn, talouden, vapaa-ajan ja perheen kanssa. Kaikki haastatellut olivat työskennelleet opintojen aikana. Kaikki myös kokivat saaneensa tukea kotijoukoilta. Opiskelujen onnistumista arvioitiin kysymällä, saitko riittävät eväät tehdä sosionomin työtä? Kolme haastateltua koki olevansa tyytyväinen opintoihin, kaksi suhtautui hieman kriittisemmin. Lopuksi kysyttiin tulevaisuuden työllistymisnäkymistä valmistumisen jälkeen. Kaikki haastatellut näkivät työllistymismahdollisuutensa positiivisesti, ainakin keikkatyötä uskottiin olevan tarjolla. Vakituisen työpaikan löytymisen arveltiin kestävän hieman pidempään.