Ahdistuksen omahoito-ohjelman käyttökokemuksia
Saarenpää, Jari (2017)
Saarenpää, Jari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016423
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Mielenterveystalo.fi:n ahdistuksen omahoito-ohjelman käyttökokemuksia. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, kokevatko ohjelman käyttäjät hyötyvänsä ahdistuksen omahoito-ohjelmasta. Opinnäytetyön tilaajana toimi IT – psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja (HYKS Psykiatria), joka vastaa Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelusta.
Mielenterveystalo on HUS:in tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa luotettavaa tietoa eri mielenterveyden aihepiireistä. Sivustolta löytyy oppaita, omahoito-ohjelmia, palveluohjausta, oirenavigaattori ja sivuston käyttäjän on mahdollista arvioida ongelman vaikeusastetta. Ahdistuneisuushäiriön omahoito-ohjelma perustuu yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa tehokkaiksi todettuihin ja tutkittuihin toimintatapoihin, sekä tietoon sähköisistä terveyspalveluista.
Tämä opinnäytetyö oli luonteeltaan poikkileikkaustutkimus, jossa tutkittavat vastasivat sähköiseen kyselyyn. Opinnäytetyön lähestymistapa oli Survey-tutkimus. Opinäytetyö oli menetelmältään sekä kvantitatiivinen, että kvalitatiivinen ja oli luonteeltaan kartoittava ja kuvaileva. Tässä opinnäytetyössä tietoa omahoito-ohjelman käyttökokemuksista ja hyödyllisyyden kokemuksista saatiin, kun ohjelman käyttäjät vastasivat Mielenterveystalon omahoito-ohjelmaa käyttäessään sivustolla olevaan kyselyyn.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vastaajat hyötyivät ohjelmasta ja heidän ahdistuksensa laski jonkin verran. Ahdistuksen omahoito-ohjelman käyttäjät kokivat siinä olevan tiedon ja harjoitukset hyödyllisinä. Omahoito-ohjelmaa käytettiin usein yhtä aikaa psykiatrisen hoitokontaktin kanssa. Ohjelma koettiin pääsääntöisesti helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Mielenterveystalon sivuston kehityshaasteina on palaute-järjestelmän kehittäminen ja palvelun kehittäminen niin, että useampi vierailija hyödyntäisi sivustoa enemmän eli käyttäisi sivustoa kauemmin ja useampia kertoja. Lisäksi palvelua ja palvelujärjestelmää tulisi kehittää sellaiseksi, että palvelun löytäisi useampi sellainen käyttäjä, jolla ei vielä ole psykiatrista hoitokontaktia. Aiheen jatkotutkimuksissa olisi ensiarvoista voittaa haaste, joka liityy tutkittavien määrään ja tutkimuksen luotettavuuteen.
Mielenterveystalo on HUS:in tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa luotettavaa tietoa eri mielenterveyden aihepiireistä. Sivustolta löytyy oppaita, omahoito-ohjelmia, palveluohjausta, oirenavigaattori ja sivuston käyttäjän on mahdollista arvioida ongelman vaikeusastetta. Ahdistuneisuushäiriön omahoito-ohjelma perustuu yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa tehokkaiksi todettuihin ja tutkittuihin toimintatapoihin, sekä tietoon sähköisistä terveyspalveluista.
Tämä opinnäytetyö oli luonteeltaan poikkileikkaustutkimus, jossa tutkittavat vastasivat sähköiseen kyselyyn. Opinnäytetyön lähestymistapa oli Survey-tutkimus. Opinäytetyö oli menetelmältään sekä kvantitatiivinen, että kvalitatiivinen ja oli luonteeltaan kartoittava ja kuvaileva. Tässä opinnäytetyössä tietoa omahoito-ohjelman käyttökokemuksista ja hyödyllisyyden kokemuksista saatiin, kun ohjelman käyttäjät vastasivat Mielenterveystalon omahoito-ohjelmaa käyttäessään sivustolla olevaan kyselyyn.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vastaajat hyötyivät ohjelmasta ja heidän ahdistuksensa laski jonkin verran. Ahdistuksen omahoito-ohjelman käyttäjät kokivat siinä olevan tiedon ja harjoitukset hyödyllisinä. Omahoito-ohjelmaa käytettiin usein yhtä aikaa psykiatrisen hoitokontaktin kanssa. Ohjelma koettiin pääsääntöisesti helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Mielenterveystalon sivuston kehityshaasteina on palaute-järjestelmän kehittäminen ja palvelun kehittäminen niin, että useampi vierailija hyödyntäisi sivustoa enemmän eli käyttäisi sivustoa kauemmin ja useampia kertoja. Lisäksi palvelua ja palvelujärjestelmää tulisi kehittää sellaiseksi, että palvelun löytäisi useampi sellainen käyttäjä, jolla ei vielä ole psykiatrista hoitokontaktia. Aiheen jatkotutkimuksissa olisi ensiarvoista voittaa haaste, joka liityy tutkittavien määrään ja tutkimuksen luotettavuuteen.