Kardiorespiratoriset muutokset valtimotautipotilailla 10 viikon korkeatehoisen toiminnallisen harjoittelun aikana
Mäkelä, Ville; Korpijärvi, Veijo; Paajanen, Kukka-Maaria; Trygg, Sanni (2017)
Mäkelä, Ville
Korpijärvi, Veijo
Paajanen, Kukka-Maaria
Trygg, Sanni
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100115581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100115581
Tiivistelmä
Suomessa merkittävimpiä kansantauteja ovat sydän- ja verisuonisairaudet, jotka aiheuttavat edelleen eniten kuolemia Suomessa, vaikka luku onkin pienentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kardiorespiratorisia muutoksia valtimotautipotilailla 10 viikon korkeatehoisen toiminnallisen harjoittelun aikana. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Taipalsaaren Sydänyhdistyksen ja Kaakkois-Suomen Sydänpiirin johtajan Heli Heimalan kanssa.
Opinnäytetyön tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat Taipalsaaren sydänyhdistyksen liikuntaryhmän jäseniä. Tutkimukseen sisäänottokriteereinä olivat todettu valtimotauti tai sen riskitekijä, vapaaehtoinen osallistuminen tutkimukseen ja lääkäriltä saatu lupa harjoitteluun. Tutkimuksessa mukana olleessa liikuntaryhmässä osallistujia oli alussa 8, joista naisia 5 ja miehiä 3. Iältään he olivat 70−79-vuotiaita. Kaikki osallistujat olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen, mutta viiden tulokset analysoitiin. Poisjääneistä kolmella henkilöllä ei ollut sairaustaustaa tai valtimotautien riskitekijöitä ja yksi henkilö joutui keskeyttämään harjoittelun. Harjoittelu tapahtui kerran viikossa 10 viikon ajan. Koehenkilöillä oli kaksi mittauskertaa: ennen harjoittelua sekä 10 viikon harjoittelun jälkeen. Kardiorespiratorisia muuttujia mitattiin 6 minuutin kävelytestillä.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Ryhmän keskiarvolliset muutokset eivät saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä millään yksittäisellä muuttujalla. Kun tuloksia tarkastellaan ilman tilastollista merkitsevyyttä, kolmen koehenkilön arvot paranivat huomattavasti nostaen koko ryhmän keskiarvolliset tulokset positiivisiksi.
Pienen otoskoon takia tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimuksissa koehenkilöiden määrää sekä viikoittaista harjoittelun määrää olisi oleellista lisätä, mikä voisi edesauttaa tilastollisesti merkitsevien tulosten saamista.
Opinnäytetyön tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat Taipalsaaren sydänyhdistyksen liikuntaryhmän jäseniä. Tutkimukseen sisäänottokriteereinä olivat todettu valtimotauti tai sen riskitekijä, vapaaehtoinen osallistuminen tutkimukseen ja lääkäriltä saatu lupa harjoitteluun. Tutkimuksessa mukana olleessa liikuntaryhmässä osallistujia oli alussa 8, joista naisia 5 ja miehiä 3. Iältään he olivat 70−79-vuotiaita. Kaikki osallistujat olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen, mutta viiden tulokset analysoitiin. Poisjääneistä kolmella henkilöllä ei ollut sairaustaustaa tai valtimotautien riskitekijöitä ja yksi henkilö joutui keskeyttämään harjoittelun. Harjoittelu tapahtui kerran viikossa 10 viikon ajan. Koehenkilöillä oli kaksi mittauskertaa: ennen harjoittelua sekä 10 viikon harjoittelun jälkeen. Kardiorespiratorisia muuttujia mitattiin 6 minuutin kävelytestillä.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Ryhmän keskiarvolliset muutokset eivät saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä millään yksittäisellä muuttujalla. Kun tuloksia tarkastellaan ilman tilastollista merkitsevyyttä, kolmen koehenkilön arvot paranivat huomattavasti nostaen koko ryhmän keskiarvolliset tulokset positiivisiksi.
Pienen otoskoon takia tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimuksissa koehenkilöiden määrää sekä viikoittaista harjoittelun määrää olisi oleellista lisätä, mikä voisi edesauttaa tilastollisesti merkitsevien tulosten saamista.