Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta
Mäki, Mari (2017)
Mäki, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111316969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111316969
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on lakien säätämisen perustuslainmukaisuuden valvonta, jota toteutetaan pääsääntöisesti ennakollisena lainsäätämisvaiheen valvontana. Perustuslaissa on säädetty perustuslakivaliokunnan keskeisestä roolista lakien perustuslainmukaisuuden valvonnassa. Opinnäytetyössä käsitellään Suomen valtiosääntöä, perusoikeusjärjestelmää, perustuslakia sekä lainsäädännön historiallista kehitystä, jotta lukijan on helpompi ymmärtää, mihin lainsäädäntö perustuu, millainen on lainsäätämisprosessi sekä millainen merkitys perusoikeuksilla on perustuslaissa. Historialliset muutokset vaikuttavat voimakkaasti valtion oikeusvaltiokehitykseen ja siihen, miten perusoikeuksiin suhtaudutaan yhteiskunnassa. Perustuslaki on lainsäädäntömme kivijalka ja se on ensisijainen kaikkiin muihin Suomen lakeihin nähden. Perustuslaissa määritellyt pääperiaatteet tasavaltaisuus, parlamentarismi, oikeusvaltioperiaate ja perustuslain ensisijaisuus määrittävät lainsäädäntömme perustaa eli luovat perustavanlaatuisen toimintamallin valtiovallan toiminnalle ja lainkäyttämiselle yhteiskunnassa.
Julkisen keskustelun aiheena on ollut lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan toimivuus ja kehitystarpeet. Perustuslakivaliokunnan rooliin kuuluu se, että se saa antaa lausuntonsa ainoastaan hallituksen lakiluonnoksista, jotka on sille nimenomaisesti osoitettu lausuttavaksi. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan puutteena voidaan nähdä tilanne, jossa eduskunnan käsittelyyn edenneessä lakiehdotuksessa havaitaan perustuslain vastaisia elementtejä. Heikentynyttä lainvalmisteluprosessia on yritetty puolustaa argumenteilla kiire ja poliittinen paine. Ne voivat johtaa hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäytymiseen. Perustuslakivaliokunnan toiminnasta on käytetty esimerkkinä hallituksen lakiluonnosta sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistukseksi eli sote-uudistusta ja siinä erityisesti keskittyen kansalaisten valinnanvapautta koskevaan lakiluonnokseen. Perustuslakivaliokunta on kesällä 2017 lausunnossaan todennut lakiluonnoksessa olevan perustuslainvastaisia seikkoja. Lakiluonnos on perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta palautettu takaisin ministeriön valmisteluun.
Julkisen keskustelun aiheena on ollut lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan toimivuus ja kehitystarpeet. Perustuslakivaliokunnan rooliin kuuluu se, että se saa antaa lausuntonsa ainoastaan hallituksen lakiluonnoksista, jotka on sille nimenomaisesti osoitettu lausuttavaksi. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan puutteena voidaan nähdä tilanne, jossa eduskunnan käsittelyyn edenneessä lakiehdotuksessa havaitaan perustuslain vastaisia elementtejä. Heikentynyttä lainvalmisteluprosessia on yritetty puolustaa argumenteilla kiire ja poliittinen paine. Ne voivat johtaa hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäytymiseen. Perustuslakivaliokunnan toiminnasta on käytetty esimerkkinä hallituksen lakiluonnosta sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistukseksi eli sote-uudistusta ja siinä erityisesti keskittyen kansalaisten valinnanvapautta koskevaan lakiluonnokseen. Perustuslakivaliokunta on kesällä 2017 lausunnossaan todennut lakiluonnoksessa olevan perustuslainvastaisia seikkoja. Lakiluonnos on perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta palautettu takaisin ministeriön valmisteluun.