VIDEO VÄLITTÄÄ -HANKE: KOULUTUSMATERIAALIA VIDEOVÄLITTEISEEN KRIISITYÖHÖN
Turunen, Lotta; Hiltunen, Jenni (2017)
Turunen, Lotta
Hiltunen, Jenni
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417036
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tutkivan kehittämishankkeen menetelmin koulutusmateriaalia videovälitteistä kriisityötä tekeville henkilöille. Opinnäytetyö toteutettiin Hyvä Mieli ry:n Video välittää -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tarjota asiakkaille kriisipalveluita videovälitteisesti asuinpaikasta ja etäisyyksistä huolimatta Savo-Karjalan alueella. Palvelut on suunnattu erityisesti katvealueilla asuville. Tuottamamme materiaali on kehitetty työntekijöiden syventävää koulutusta varten sekä mukautettavaksi Hyvä Mieli ry:n muuhun koulutuskäyttöön.
Tuotos toteutettiin tutustumalla videovälitteisen työn kotimaiseen ja ulkomaiseen teoriaan sekä teemahaastatteluin videovälitteistä työtä tehneiltä kriisityön ammattilaisilta ympäri Suomea. Haastattelut tehtiin videovälitteisesti, puhelinhaastatteluna ja kasvotusten. Videohaastatteluissa käytimme menetelmänä havainnointia. Kerätty aineisto teemoiteltiin analysoitaessa tuloksia. Tuotoksen luotettavuus varmistettiin lähettämällä tuotettu materiaali haastatteluun osallistuneille ja hankkeen projektityöntekijöille kommentoitavaksi.
Keräämämme aineiston perusteella videoauttaminen on yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain tehtävä työ. Videovälitteisen tapaamisen kokemukseen vaikuttavat käyttövarmuus, kokemus, internetyhteys sekä oma asenne. Jatkotutkimuksena voisi selvittää asiakkaiden kokemuksia videovälitteisyydestä ja videovälitteisen ryhmätyöskentelyn mahdollisuuksista. Kehittämistyönä voisi myös tuottaa videovälitteisen työn oppaan asiakkaan näkökulmasta.
Tuotos toteutettiin tutustumalla videovälitteisen työn kotimaiseen ja ulkomaiseen teoriaan sekä teemahaastatteluin videovälitteistä työtä tehneiltä kriisityön ammattilaisilta ympäri Suomea. Haastattelut tehtiin videovälitteisesti, puhelinhaastatteluna ja kasvotusten. Videohaastatteluissa käytimme menetelmänä havainnointia. Kerätty aineisto teemoiteltiin analysoitaessa tuloksia. Tuotoksen luotettavuus varmistettiin lähettämällä tuotettu materiaali haastatteluun osallistuneille ja hankkeen projektityöntekijöille kommentoitavaksi.
Keräämämme aineiston perusteella videoauttaminen on yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkain tehtävä työ. Videovälitteisen tapaamisen kokemukseen vaikuttavat käyttövarmuus, kokemus, internetyhteys sekä oma asenne. Jatkotutkimuksena voisi selvittää asiakkaiden kokemuksia videovälitteisyydestä ja videovälitteisen ryhmätyöskentelyn mahdollisuuksista. Kehittämistyönä voisi myös tuottaa videovälitteisen työn oppaan asiakkaan näkökulmasta.