Terve Elämä -ryhmätoiminnan vaikutukset ryhmäläisen pystyvyyteen : YAMK -opinnäytetyö

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laadullisen aineiston avulla selvittää Helsingin Kaupungin järjestämän Terve Elämä -ryhmätoiminnan vaikutuksia hyödyntäen osallistujien asiakaskokemusta. Tarkoituksena oli selvittää, miten ryhmätoiminta vaikuttaa ryhmäläisten pystyvyyden tunteeseen, omien tavoitteiden saavuttamiseen sekä heidän terveyteensä (verenpaineeseen, alkoholinkäyttöön, masennukseen, painoindeksiin sekä tupakointiin). Tavoitteena oli myös tuottaa kuvaus Terve Elämä -ryhmätoiminnasta sekä ryhmään osallistuneiden tavoitteista ja taustoista. Opinnäytetyössä hyödynnettiin realistista vaikuttavuuden arviointia, joka ottaa huomioon toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät kontekstit, mekanismit ja seuraukset.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla yhdeltätoista Terve Elämä -ryhmätoimintaan osallistuneelta. Aineiston keruu tapahtui kolmessa vaiheessa puolen vuoden ajalla. Ensimmäinen kysely tehtiin ryhmätoiminnan alkaessa syksyllä 2016, toinen kysely kolmen kuukauden päästä toiminnan alkamisesta, vuodenvaihteessa 2016-2017 ja viimeinen kysely kuuden kuukauden päästä toiminnan alkamisesta, keväällä 2017. Opinnäytetyössä tarkasteltiin muutoksia ryhmäläisten pystyvyyden tunteessa sekä tavoitteiden etenemisessä ryhmätoiminnan aikana sekä pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät ryhmätoiminnassa ovat vaikuttavia, kenelle ja missä olosuhteissa. Tutkimuksesta jäi pois selvitys ryhmätoiminnan vaikutuksista ryhmäläisten terveyteen, koska suunniteltua kuuden kuukauden terveysindikaattoreiden mittausta ei tehty. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulosten mukaan seitsemällä tutkimukseen osallistuneella ryhmäläisellä pystyvyyden tunne nousi kuuden kuukauden seurantajakson aikana ja yhdellä kolmen kuukauden seurantajakson aikana. Tutkimukseen osallistuneiden ryhmäläisten pystyvyyden tunteen nousu oli yhteydessä ta-voitteiden etenemiseen. Kun pystyvyyden tunne nousi, myös tavoitteet etenivät. Kuuden kuukauden seurantajakson aikana kahdeksalla ryhmäläisellä ja kolmen kuukauden seurantajakson aikana yhdellä ryhmäläisellä tavoite oli edennyt ryhmätoiminnan aikana. Ryhmäläiset kokivat Terve Elämä -ryhmän menetelmistä tavoitteiden asettamisen, ohjaajan tuen ja kannustuksen sekä ryhmän tuen merkittävimmiksi tekijöiksi omien tavoitteidensa etenemisessä. Tutkimustuloksista määrittyi neljä tekijää, jotka edistivät ryhmäläisten elämäntapamuutosta. Nämä tekijät olivat: suotuisa elämäntilanne, omat voimavarat, sosiaalinen tuki sekä yleinen tietous. Tavoitteen lähtötasolla tai pystyvyyden tunteen alkutasolla ei ollut merkitystä lopputulokseen.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Terve Elämä -ryhmän toiminnan kehittämisessä, ryhmätoiminnan kohdentamisessa oikealle asiakaskunnalle sekä toiminnan vaikuttavuuden seurannan kehittämisessä.

The purpose of this thesis was to analyse the effects of Terve Elämä group counselling using customer experience. In this thesis, qualitative data was used. The aim was to research how group counselling affects participants’ self-efficacy, the goals’ progress and their health (blood pressure, alcohol use, depression, body mass index and smoking habits). The aim was also to describe Terve Elämä group counselling and participants’ goals and their background. In this thesis, realistic evaluation was used as a methodological approach. Realistic evaluation considers the context, mechanism and outcome behind the effectiveness.

The data was collected from eleven participants of Terve Elämä group counselling using a qualitative questionnaire. The data was collected in three periods during six months. The first period was in autumn 2016 when group counselling started. The second period was after three months, in December 2016 and January 2017. The third period was after six months in spring 2017. The thesis examined the changes in participants’ self-efficacy and their goal progress. The aim was also to find out what are the most effective behaviour changing techniques, to whom and in what circumstances. In the end, it was not examined in this thesis how group counselling affects participants’ health because health factors were not measured despite the original plan. The data was analysed using content analysis.

The results suggest that self-efficacy was increased in seven participants at the six-month follow-ups and in one participant at the three-month follow-ups. The participants’ increasing self-efficacy was related to goal progress. When participants’ self-efficacy increased, they made progress in their goals. Eight participants made progress in their goals at the six-month follow-ups and one participant at the three-month follow-ups. The participants felt that the most effective techniques which help them to progress in their goals were goal setting, encouragement and support of the group facilitator and the group. The results suggest that four issues help participants’ health behaviour change: a good situation in life, resources, social support and knowledge.

The findings from this thesis can be used to develop and evaluate Terve Elämä group counselling.