Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Tredussa
Viljanen, Marita (2017)
Viljanen, Marita
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111817322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111817322
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on luonteeltaan työelämälähtöinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena on tuoda esiin uutta tietoa ja näkökulmia jo alkaneen Tampereen seudun ammattiopisto Tredun yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittämistyön tueksi. Tavoitteena on tunnistaa yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyyden oppimisen, oppimisympäristöjen, pedagogiikan ja yrittäjämäisen valmiuksien edistämisen haasteita ja mahdollisuuksia ja tarkastella erityisesti opettajan roolia yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä ja toteuttajana.
Ammatillisella toisella asteella opettajalla on keskeinen tehtävä oppijan yrittäjyyteen oppimisessa ja yrittäjämäisten valmiuksien ja työelämätaitojen vahvistajana ja aktivoijana. Osaltaan työelämän rakennemuutokset ja samaan aikaan muuttuvat työmarkkinat edellyttävät opettajalta yrittäjyyden ymmärtämistä ja monipuolisia verkostoja ja yrittäjyysopetukselta vaaditaan entistä enemmän menetelmien, pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittämistä.
Teoreettinen viitekehys muodostui yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyyskoulutuksen, yrittäjyyden oppimisen ja työelämän osaamistarpeiden tarkastelusta ja laajentui pedagogiikan, oppimiskäsitysten ja yrittäjämäisten oppimisympäristöjen ja yrittäjämäisen yksilön näkökulmiin sekä ammatillisen kasvun merkitykseen ja yrittäjyysidentiteetin muodostumiseen. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä. Empiriaosuus koostui lomakekyselystä ja teemahaastattelusta. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan vastauksia opetushenkilöstön näkemyksistä ja kokemuksia oppilaitoksen toimintaympäristöstä, yrittäjyyskasvatuksesta, yrittäjyydestä sekä työelämän verkostoista.
Tulokset osoittivat, että tietämys yrittäjyyskasvatuksesta tulkitaan moninaisena ja opetussuunnitelman yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja sisällöiden määritelmät koetaan haasteellisina. Opettajan omakohtainen kokemus, asenne ja asiantuntijuuden sekä verkostojen hyödyntäminen nähdään tärkeänä opiskelijoiden yrittäjyyden opettamiselle. Monipuolisten oppimisympäristöjen, yhteisöllisyyden, tiimioppimisen ja kokemusten hyödyntäminen nähdään edistävän yrittäjämäisen yksilön kehittymisessä. Oppilaitoksen toimintakulttuurissa tuetaan yrittäjyyttä tukevien työtapojen käyttämiseen ja edellytykset yrittäjyyttä edistäviin oppimisympäristöihin on olemassa. Opetushenkilöstö on kiinnostunut itsensä kehittämisestä ja tiimityöskentelystä.
Kuitenkin yrittäjyyspedagogiikan ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja toteuttaminen tapahtuvat kirjavasti ja on usein yksittäisten opettajien varassa. Yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta ei mielletä laajempana aihekokonaisuutena eikä niiden integrointia tunnisteta tarpeeksi hyvin Tredun toimintakulttuurissa. Omaan työhön ja ammatilliseen kehittymiseen toivotaan enemmän koulutusta, kannustusta, vertaisoppimista, yhteistä aikaa ja resursseja.
Tulosten pohjalta on esitetty kehittämisehdotuksia, jotka kohdentuvat yrittäjyyttä tukevien oppimisympäristöjen, yrittäjämäisen yksilön ja jaetun asiantuntijuuden kehittymiseen.
Ammatillisella toisella asteella opettajalla on keskeinen tehtävä oppijan yrittäjyyteen oppimisessa ja yrittäjämäisten valmiuksien ja työelämätaitojen vahvistajana ja aktivoijana. Osaltaan työelämän rakennemuutokset ja samaan aikaan muuttuvat työmarkkinat edellyttävät opettajalta yrittäjyyden ymmärtämistä ja monipuolisia verkostoja ja yrittäjyysopetukselta vaaditaan entistä enemmän menetelmien, pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittämistä.
Teoreettinen viitekehys muodostui yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyyskoulutuksen, yrittäjyyden oppimisen ja työelämän osaamistarpeiden tarkastelusta ja laajentui pedagogiikan, oppimiskäsitysten ja yrittäjämäisten oppimisympäristöjen ja yrittäjämäisen yksilön näkökulmiin sekä ammatillisen kasvun merkitykseen ja yrittäjyysidentiteetin muodostumiseen. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä. Empiriaosuus koostui lomakekyselystä ja teemahaastattelusta. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan vastauksia opetushenkilöstön näkemyksistä ja kokemuksia oppilaitoksen toimintaympäristöstä, yrittäjyyskasvatuksesta, yrittäjyydestä sekä työelämän verkostoista.
Tulokset osoittivat, että tietämys yrittäjyyskasvatuksesta tulkitaan moninaisena ja opetussuunnitelman yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja sisällöiden määritelmät koetaan haasteellisina. Opettajan omakohtainen kokemus, asenne ja asiantuntijuuden sekä verkostojen hyödyntäminen nähdään tärkeänä opiskelijoiden yrittäjyyden opettamiselle. Monipuolisten oppimisympäristöjen, yhteisöllisyyden, tiimioppimisen ja kokemusten hyödyntäminen nähdään edistävän yrittäjämäisen yksilön kehittymisessä. Oppilaitoksen toimintakulttuurissa tuetaan yrittäjyyttä tukevien työtapojen käyttämiseen ja edellytykset yrittäjyyttä edistäviin oppimisympäristöihin on olemassa. Opetushenkilöstö on kiinnostunut itsensä kehittämisestä ja tiimityöskentelystä.
Kuitenkin yrittäjyyspedagogiikan ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja toteuttaminen tapahtuvat kirjavasti ja on usein yksittäisten opettajien varassa. Yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta ei mielletä laajempana aihekokonaisuutena eikä niiden integrointia tunnisteta tarpeeksi hyvin Tredun toimintakulttuurissa. Omaan työhön ja ammatilliseen kehittymiseen toivotaan enemmän koulutusta, kannustusta, vertaisoppimista, yhteistä aikaa ja resursseja.
Tulosten pohjalta on esitetty kehittämisehdotuksia, jotka kohdentuvat yrittäjyyttä tukevien oppimisympäristöjen, yrittäjämäisen yksilön ja jaetun asiantuntijuuden kehittymiseen.