Erityislapsen, perheen ja sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen tukeminen digitaalisen alustan avulla
Saarvo, Susanna; Nikki, Vuokko (2017)
Saarvo, Susanna
Nikki, Vuokko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417072
Tiivistelmä
Yhteiskunnassamme on meneillään laaja-alainen sosiaali- ja terveys palveluiden uudistuksen ja digitalisaation edistämisen aikakausi. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia ja tarpeita erityislapsen, perheen ja sidosryhmän välisen vuorovaikutuksen kehittämiselle on ja miten vuorovaikutusta tuettaisiin digitaalisen alustan avulla. Kehittämiseen otettiin mukaan digitaalisen alustan potentiaaliset käyttäjät heille tehtyjen haastattelujen ja yhteistyöpajatoiminnan kautta. Yhteiskehittämisen kautta tavoitteena oli saada mukaan käyttäjälähtöisiä toiveita ja ideoita.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyöhön liittyvän projektin loppuraportti. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys pohjautuu Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan. Laadullisen kehittämistyön aineisto kerättiin erityislasten vanhemmille sekä asiantuntijoille eli lapsen sidosryhmän jäsenille tehtyjen teemahaastattelujen avulla. Teoreettisen lähtökohdan lisäksi kehittämisprojektissa käytettiin käyttäjälähtöisen tiedonkeruun menetelmiä. Haastattelutulosten myötä luotiin potentiaalisista käyttäjistä persoonat sekä käyttöskenaariot digitaaliselle alustalle. Luotuja persoonia ja käyttöskenaarioita hyödyntäen pidettiin yhteissuunnittelupaja, jossa osallisena oli erityislasten vanhempia sekä sidosryhmän edustajia. Yhteissuunnittelupajan tarkoituksena oli kehittää digitaalista alustaa pidemmälle, alustavaan malliin asti.
Kehittämistyön tulokset osoittavat, että erityslapsen, perheen ja sidosryhmän välisessä vuorovaikutuksessa on paljon haasteita. Tiedonsiirto koetaan puutteelliseksi, lapsen oma ääni jää kuulematta ja vanhemmat joutuvat tiedonvälittäjän rooliin. Näissä haasteissa nähtiin mahdollisuus vuorovaikutuksen kehittämiseen. Erityislasten vanhempien ja sidosryhmäläisten kehitysehdotukset tukivat ajatusta digitaalisen alustan toimivuudesta vuorovaikutustilanteissa. Vanhemmat olivat valmiita ottamaan vastuulleen digitaalisen alustan ylläpitämisen ja näin vähentämään tietoturvaan liittyvien lakien ja säädösten kautta selkeästi vuorovaikutustilanteita hankaloittavia esteitä.
Kehittämistyö jatkuu edelleen opinnäytetyön kirjoittamisen jälkeen. Tulevaisuudessa tämän työn tuloksena syntyneen digitaalisen alustan mallin edelleen kehittäminen vaatii uuden yhteissuunnittelupajan pitämistä yhdessä potentiaalisten käyttäjien kanssa ja kehittämistyölle tyypillisen syklimäisen etenemismallin toteuttamista. Kehittämistyön edetessä yrittäjyyteen, mukaan otettaisiin myös koodauksen ammattilaiset vastaamaan tuotteen toteutuksesta.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyöhön liittyvän projektin loppuraportti. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys pohjautuu Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan. Laadullisen kehittämistyön aineisto kerättiin erityislasten vanhemmille sekä asiantuntijoille eli lapsen sidosryhmän jäsenille tehtyjen teemahaastattelujen avulla. Teoreettisen lähtökohdan lisäksi kehittämisprojektissa käytettiin käyttäjälähtöisen tiedonkeruun menetelmiä. Haastattelutulosten myötä luotiin potentiaalisista käyttäjistä persoonat sekä käyttöskenaariot digitaaliselle alustalle. Luotuja persoonia ja käyttöskenaarioita hyödyntäen pidettiin yhteissuunnittelupaja, jossa osallisena oli erityislasten vanhempia sekä sidosryhmän edustajia. Yhteissuunnittelupajan tarkoituksena oli kehittää digitaalista alustaa pidemmälle, alustavaan malliin asti.
Kehittämistyön tulokset osoittavat, että erityslapsen, perheen ja sidosryhmän välisessä vuorovaikutuksessa on paljon haasteita. Tiedonsiirto koetaan puutteelliseksi, lapsen oma ääni jää kuulematta ja vanhemmat joutuvat tiedonvälittäjän rooliin. Näissä haasteissa nähtiin mahdollisuus vuorovaikutuksen kehittämiseen. Erityislasten vanhempien ja sidosryhmäläisten kehitysehdotukset tukivat ajatusta digitaalisen alustan toimivuudesta vuorovaikutustilanteissa. Vanhemmat olivat valmiita ottamaan vastuulleen digitaalisen alustan ylläpitämisen ja näin vähentämään tietoturvaan liittyvien lakien ja säädösten kautta selkeästi vuorovaikutustilanteita hankaloittavia esteitä.
Kehittämistyö jatkuu edelleen opinnäytetyön kirjoittamisen jälkeen. Tulevaisuudessa tämän työn tuloksena syntyneen digitaalisen alustan mallin edelleen kehittäminen vaatii uuden yhteissuunnittelupajan pitämistä yhdessä potentiaalisten käyttäjien kanssa ja kehittämistyölle tyypillisen syklimäisen etenemismallin toteuttamista. Kehittämistyön edetessä yrittäjyyteen, mukaan otettaisiin myös koodauksen ammattilaiset vastaamaan tuotteen toteutuksesta.