Toimintojen tehostaminen : case: Tukkuliike Oy
Ruponen, Kati (2010)
Ruponen, Kati
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068096
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe syntyi kohdeyritys Tukkuliike Oy:n tarpeesta tehostaa toimintojaan. Kohdeyritys pidetään tutkimuksessa tuntemattomana. Tehostamisen lähtökohdaksi valittiin prosessiajattelu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kohdeyrityksen myyntiassistenttien ja huoltohenkilöstön suorittamia toimintoja voidaan tehostaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu prosessijohtamisesta, prosessien kuvaamisesta ja kehittämisestä, mittaamisesta sekä muutoksen johtamisesta yrityksessä. Empiirinen osuus koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Työnajankäyttötutkimuksen avulla saatiin tietoa yrityksen henkilöstön ajankäytön jakautumisesta eri toimintojen kesken. Tutkimuksen osana olivat lisäksi henkilöstölle suunnattu kysely sekä henkilöstön ja johdon kanssa käydyt keskustelut ja palaverit. Teoriaosuus luo pohjan empiiriselle tutkimukselle ja tukee yrityksen jatkuvaa kehittämistä myös tutkimuksen päättymisen jälkeen.
Tutkimuksen pääpaino oli tuottamattomien toimintojen tunnistamisessa prosessianalyysin avulla. Toimintojen tehostumisen mittaamiseksi pyrittiin kehittämään mittarit, jotka sekä motivoisivat henkilöstöä, että ovat johdon päätöksen teon tukena.
Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin aikaa useita kuukausia, joiden aikana lähes kaikki tehostamis- ja kehitystoimenpiteet saatiin tehdyksi. Toimintojen tehostamista hidastivat henkilöstön toimintatapojen hidas muuttuminen, työkiireet sekä toiminnanohjausjärjestelmän muuttamisen hitaus.
Tutkimuksen lopputuloksena toimintoja onnistuttiin tehostamaan pienin muutoksin. Tutkimusosuudessa määriteltiin kohdeyrityksen ydinprosessit sekä tilaus-, toimitus-, ja jälkipalveluprosessien toimintokaaviot. Huoltohenkilöstön ja myyntiassistenttien toiminnalle asetettiin tavoitteita sekä tavoitteiden toteutumista tukevat mittarit.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu prosessijohtamisesta, prosessien kuvaamisesta ja kehittämisestä, mittaamisesta sekä muutoksen johtamisesta yrityksessä. Empiirinen osuus koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Työnajankäyttötutkimuksen avulla saatiin tietoa yrityksen henkilöstön ajankäytön jakautumisesta eri toimintojen kesken. Tutkimuksen osana olivat lisäksi henkilöstölle suunnattu kysely sekä henkilöstön ja johdon kanssa käydyt keskustelut ja palaverit. Teoriaosuus luo pohjan empiiriselle tutkimukselle ja tukee yrityksen jatkuvaa kehittämistä myös tutkimuksen päättymisen jälkeen.
Tutkimuksen pääpaino oli tuottamattomien toimintojen tunnistamisessa prosessianalyysin avulla. Toimintojen tehostumisen mittaamiseksi pyrittiin kehittämään mittarit, jotka sekä motivoisivat henkilöstöä, että ovat johdon päätöksen teon tukena.
Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin aikaa useita kuukausia, joiden aikana lähes kaikki tehostamis- ja kehitystoimenpiteet saatiin tehdyksi. Toimintojen tehostamista hidastivat henkilöstön toimintatapojen hidas muuttuminen, työkiireet sekä toiminnanohjausjärjestelmän muuttamisen hitaus.
Tutkimuksen lopputuloksena toimintoja onnistuttiin tehostamaan pienin muutoksin. Tutkimusosuudessa määriteltiin kohdeyrityksen ydinprosessit sekä tilaus-, toimitus-, ja jälkipalveluprosessien toimintokaaviot. Huoltohenkilöstön ja myyntiassistenttien toiminnalle asetettiin tavoitteita sekä tavoitteiden toteutumista tukevat mittarit.