Totaalikieltäytyjien kokemuksia valvontarangaistuksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin totaalikieltäytyjien subjektiivisia kokemuksia valvontarangaistuksen suorittamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa totaalikieltäytyjien sekä muiden valvontarangaistusta suorittavien parissa työskenteleville ammattilaisille. Opinnäytetyö on fenomenologisella tutkimusotteella toteutettu laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksää totaalikieltäytyjää eri rikosseuraamusalueilta. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat valvontarangaistusta parhaillaan suorittavat tai sen suorittamisen noin kaksi kuukautta ennen haastatteluajankohtaa päättäneet totaalikieltäytyjät. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelumenetelmällä.

Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä sisällön analyysia. Aineistosta käy ilmi, että totaalikieltäytyjien kokemuksissa korostuu yksilöllisyys. Valvontarangaistus rajoittaa elämää jossain määrin kaikilla eri osa-alueilla, mutta sen merkityksellisyys koetaan eri tavoin. Valvontarangaistuksen aikana merkittävin tekijä arjessa on ennalta määritelty viikkoaikataulu. Keskeisimmiksi yhdyskuntaseuraamustoimiston tuen muodoiksi nousevat joustavuus, tavoitettavuus, tiedon kulku sekä luottamus. Totaalikieltäytyjien kokemuksista nousee esiin myös toive siitä, että valvontarangaistuksen käytäntöjä tulisi yhtenäistää, jotta valvojan rooli valvontarangaistuksen suorittamisessa ei olisi niin merkittävä. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää työskentelyssä sekä totaalikieltäytyjien että muiden valvontarangaistukseen tuomittujen parissa.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to bring up conscientious objectors’ subjective experiences on the electronic monitoring sanction. The goal of this study is to produce new information for the professionals working with conscientious objectors and others who have been sentenced to the electronic monitoring sanction. This Bachelor’s thesis was conducted using qualitative and phenomenological research methods and the data was collected by interviewing nine conscientious objectors from different Criminal Sanction Regions. The study’s focus group consists of conscientious objectors who are serving time on the electronic monitoring sanction at the moment or who have finished serving time in two months or less before the interview. The interviews were semi-structured with the same theme areas for each interviewee.

The transcribed data was analyzed using content analysis. The findings show that there are lots of individual differences between each of the conscientious objectors’ experiences. The electronic monitoring sanction restricts every area of life, but its relevance is experienced differently. The schedule of the electronic monitoring sanction is seen as the most influential factor of everyday life. The findings show that the main forms of support from the community sanctions office are flexibility, reachability, flow of information and trust. The conscientious objectors wish that the customs concerning the electronic monitoring sanction would be standardized. This way the Criminal Sanctions Agency officer’s influence on the electronic monitoring sanction wouldn’t be as significant. The findings can be used in the work among conscientious objectors and others sentenced to the electronic monitoring sanction.