Etelä-Saimaa golfkentän viheriöiden kuntotutkimus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Etelä-Saimaa golfkentän viheriöille kuntotutkimus. Kuntotutkimuksessa tutkittiin pääasiassa kasvualustan rakenteellisia ominaisuuksia tavoitteena löytää mahdollinen syy viheriöiden nurmen huonoon kuntoon. Etelä-Saimaa golfkenttä sijaitsee Lappeenrannassa Tuosan saaressa ja työntilaajana toimi Viipurin Golf Oy.

Etelä-Saimaa golfkenttä avattiin vuonna 2006 jolloin viheriöt vaikuttivat olleen hyvässä kunnossa. Seuraavina pelikausina viheriöillä on ollut todella suuria ongelmia nurmen kasvun suhteen varsinkin syksyisin. Runsaiden sateiden yhteydessä viheriöiden nurmen kasvu taantuu rajusti ja ne alkavat voida huonosti.

Rakentamisen kannalta viheriöt ovat vaativin golfkentän osa-alue. Viheriöiden kasvualusta on 30 cm paksu, ja se sekoitetaan hiekasta ja turpeesta. Viheriöiden laadun tulee olla virheetön sekä niille asetetut vaatimukset ovat korkeimmat. Rakentamisvaiheessa ohjeistuksena on käytetty Suomen golfliiton vuonna 2002 julkaisemaa Ohjeita golfkentän rakennustöistä. Kyseistä julkaisua on tämän jälkeen päivitetty vuosina 2007, 2009 ja 2010. Suomessa olevat ohjeistukset ovat olleet ristiriidattomia USGA:n (United States Golf Assosiation) ohjeistusten kanssa, joista nykyiset ohjeistukset ovat pääsääntöisesti tulleetkin. Suomessa yleisesti käytettävät laboratoriomittausmenetelmät poikkeavat uusista ohjeistuksista, joten tulosten vertailu näiden menetelmien kanssa ei ole mahdollista.

Tässä opinnäytetyössä päädyttiin tutkimaan kasvualustaa kerroksittain, sillä viheriöistä oli aikaisemmin tehty alustavia tutkimuksia ja tavoitteena oli löytää ratkaisu ongelmiin eri näkökulmasta. Näytteidenotto suoritettiin viheriöiltä syksyllä 2009, ja ne tutkittiin Saimaan ammattikorkeakoulun maalaboratoriossa.

Tutkimuksissa suurimmaksi ongelmaksi ilmenivät kasvualustan huokostilavuudet. Ilman määrä kasvualussa osoittautui suhteellisen pieneksi sillä kasvualusta pidättää paljon vettä. Veden määrä kasvualustassa sekä sen tiiviys vaikuttavat ilman määrään. Huokostilavuuksista ei ollut ohjeistuksia eikä vaatimuksia rakentamisvaiheessa käytetyssä ohjeessa. Myös vedenläpäisevyysarvot olivat hieman pienentyneet verrattuna rakennusvaiheen aikaisiin tuloksiin.

The purpose of the final year thesis was to make a condition research to Etelä-Saimaa golf course greens. The condition research was focused on physical properties of greens substrate layer. The object was to find the reason of the bad condition of these Golf Course greens. The client of this thesis Viipurin Golf Oy is the management company of Etelä-Saimaa golf course located on the island of Tuosa, Lappeenranta, Finland.

Etelä-Saimaa golf course opened in 2006 when all greens seemed to be in perfect condition. The season 2007 showed a new reality; greens indicate big troubles with turf growth especially in autumn. If rains were intense the greens got to very bad condition.

The hardest components in golf course construction are the greens. The ideal thickness of greens substrate layer is 30 cm composed by a mix of sand and peat. Golf course quality is measured essentially by the quality of the greens having this to be in perfect condition. At the construction time in 2002 Finnish Golf Association published instructions about building a golf course. These instructions were used in the construction work. This publication has been updated three times after that in years 2007, 2009 and 2010. Instructions used in Finland are not in contradiction with USGA (United States Golf Association) green section recommendations. In Finland it is common to use laboratory research methods that are different from the methods used by USGA recommendation, so the results of the research cannot be compared.

This final year thesis decided to research greens substrate layer by layers because there has been some research about the greens. Samples have been taken in autumn 2009 and tests were made in the soil laboratory of Saimaa university of Applied Sciences.

The biggest problem in the research appears to be the porosity of the green substrate layer. There is too low amount of air and the water retention is notably big.

The amount of water and the bulk density affect the amount of air. There were no requirements for porosity at the construction time instructions. The saturated hydraulic conductivity was decreased compared with the construction time results.