SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUKSEEN MENEVÄN POTILAAN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

Abstract

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin sepelvaltimoiden varjoainekuvauspotilaiden mielipiteitä saamastaan ohjauksesta Mehiläisen sairaalan sydäntutkimusyksikössä. Tarkoituksena oli myös selvittää onko potilaiden saama ohjaus ollut riittävää ja laadukasta koko hoitoprosessin ajan ja onko potilailla toivomuksia ohjauksen parantamiseksi. Tavoitteena oli näyttöön perustuvan tiedon ja puhelinhaastattelun perusteella tuottaa potilasohjauksen laatukriteerit ja suosituksia ohjaustoiminnan kehittämiseen. Laatukriteerien perustana on Roperin elämisen toimintojen malli, johon on teoriatiedon ja aikaisempien tutkimusten pohjalta luotu varjoainekuvauspotilaan laadukas ohjausprosessi. Laatukriteerit ovat liitteenä kaikkien käytettävissä.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat helmi-maaliskuussa 2010 Mehiläisen sydänlaboratoriossa suunnitellussa varjoainekuvauksessa olleet potilaat, joille ei samalla kertaa tehty pallolaajennusta. Sydänlaboratorion henkilökunta jakoi otokseen valituille (N=19) saatekirjeet, ja vastausprosentti oli 83 (N=16). Tutkimusaineisto hankittiin strukturoidun haastattelulomakkeen avulla tehdyllä puhelinhaastattelulla. Haastattelulomake sisälsi 35 strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen. Lomakkeen kysymykset pohjautuivat teoriaosassa esiintyviin sydänpotilaita, potilasohjausta ja pelkoa koskeviin tutkimuksiin ja alan kirjallisuuteen. Aineiston käsittelyyn ja analysointiin käytettiin Microsoft Excel 2007 -taulukkolaskentaohjelmaa. Tutkimustulokset esitettiin sanallisesti analysoiden sekä prosentteina ja numeroina, osittain graafisten taulukoiden tukemana.

Puhelinhaastattelun perusteella potilaat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja hoitoon. Ohjaus oli yksilöllistä ja kattavaa. Tuloksista ilmeni kuitenkin, että varjoainekuvauksen riskeistä olisi hyvä kertoa potilaalle etukäteen ja jälkihoito-ohjeiden kattavuuteen ja ohjaukseen olisi hyvä panostaa. Ohjausympäristön rauhallisuuteen tulisi myös kiinnittää huomiota.

The purpose of this study was to map coronary angiography patients’ views on patient guidance at the cardiac clinic at Mehiläinen hospital. The purpose was to find out whether the guidance received by the patients was sufficient and of a high quality throughout the process. The purpose was also to find out if the patients wished to improve the guidance. The aim was to provide quality criteria for patient counselling and recommendations for developing patient guidance processes on the basis of evidence-based information and a telephone interview. The quality criteria are based on Roper’s model of nursing, which includes a high quality guidance process of coronary angiography patients based on theory and previous researches. The quality criteria are attached and available to anyone interested.

The target group of the study were patients who had a scheduled coronary angiography but not PCI at he same time at Mehiläinen cardiac clinic in February - March 2010. The staff handed those selected to the sample (N = 19) (a) cover letters and the response rate was 83 (N = 16). The data was collected by structured questionnaires based on the telephone interviews. The questionnaire had 35 structured questions and one open question. The questions were based on the literature and researches of heart patients, patient guidance and fear presented in the theoretical part. The data was processed and analyzed by Microsoft Excel 2007. The results were presented analyzing verbally and by percentages and numbers, in part supported by graphic tables.

On the basis of the telephone interviews the patients were generally very satisfied with the guidance and care at Mehiläinen cardiac clinic. The guidance was individual and comprehensive. The results showed, however, that it would be necessary to tell about the risks of an angiography to patients in advance. After-care instructions and guidance are important and the staff should pay attention to them. A quiet guidance environment is also important.