ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA 2007 - 2008
Lampinen, Ilari (2010)
Lampinen, Ilari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098472
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin talven 2007 – 2008 aikana tehtyjen havupuuvaltaisten ensiharvennusten korjuujälki Metsänhoitoyhdistys Kymijoen alueella. Tavoitteena oli selvittää, pysyikö korjuujälki suositusten mukaisena. Tulokset tarkasteltiin puulajeittain ja harvennusten toteuttajittain. Niitä verrattiin myös Metsäkeskuksen korjuujälkiselvityksiin vuosilta 2007 ja 2008.
Korjuujälki tarkastettiin metsänhoitoyhdistyksen korjuujäljen tarkastusohjeella. Kuvioilta mitattiin runkoluku puulajeittain, puustovauriot, pohjapinta-ala, valtapituus ja keskiläpimitta. Lisäksi selvitettiin ajouraväli, ajouraleveys ja ajourapainumat. Tutkimusaineisto käsittää 21 kuviota, yhteensä 40,8 hehtaaria.
Korjuujäljessä havaittiin suosituksia enemmän puustovaurioita ja ajourapainumia. Ajouraväli oli hieman liian kapea, mutta ajouraleveyksien keskiarvo oli hyvä. Harvennusvoimakkuus oli suurimmalla osalla kuvioista onnistunut. Osa kuvioista oli harvennettu suositeltua voimakkaammin, mutta harvennusvoimakkuus täytti kaikilla kuvioilla metsälain vaatimukset. Korjuujäljen kokonaisuudessa ei eri toteuttajittain havaittu selviä eroja. Tutkimuksen tulokset olivat myös samansuuntaisia kuin vertailuaineistona olleet Metsäkeskuksen korjuujälkiselvitykset.
Puustovaurioiden ja ajourapainumien määrät tulisi jatkossa saada pienemmäksi. Korjuuteknisesti haastavien kuvioiden ensiharvennukset tulisi ajoittaa hyviin korjuuolosuhteisiin. Myös ajouraväleihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Ajouraverkostoa tulisi suunnitella jo ennen hakkuuta ja sijoittaa ajourat kovimmille maastonkohdille.
Korjuujälki tarkastettiin metsänhoitoyhdistyksen korjuujäljen tarkastusohjeella. Kuvioilta mitattiin runkoluku puulajeittain, puustovauriot, pohjapinta-ala, valtapituus ja keskiläpimitta. Lisäksi selvitettiin ajouraväli, ajouraleveys ja ajourapainumat. Tutkimusaineisto käsittää 21 kuviota, yhteensä 40,8 hehtaaria.
Korjuujäljessä havaittiin suosituksia enemmän puustovaurioita ja ajourapainumia. Ajouraväli oli hieman liian kapea, mutta ajouraleveyksien keskiarvo oli hyvä. Harvennusvoimakkuus oli suurimmalla osalla kuvioista onnistunut. Osa kuvioista oli harvennettu suositeltua voimakkaammin, mutta harvennusvoimakkuus täytti kaikilla kuvioilla metsälain vaatimukset. Korjuujäljen kokonaisuudessa ei eri toteuttajittain havaittu selviä eroja. Tutkimuksen tulokset olivat myös samansuuntaisia kuin vertailuaineistona olleet Metsäkeskuksen korjuujälkiselvitykset.
Puustovaurioiden ja ajourapainumien määrät tulisi jatkossa saada pienemmäksi. Korjuuteknisesti haastavien kuvioiden ensiharvennukset tulisi ajoittaa hyviin korjuuolosuhteisiin. Myös ajouraväleihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Ajouraverkostoa tulisi suunnitella jo ennen hakkuuta ja sijoittaa ajourat kovimmille maastonkohdille.