The removal of a culture-historical dam for improved resilience of urban nature

Abstract

Tikkurila dam is in the River Keravanjoki in the centre of Vantaa and it has lost its original function of providing water power for linseed oil production. The dam is an important part of the historical factory surroundings of Vernissa, but it is in poor condition and in need of refurbishing. The dam is an obstruction for migratory fish species that try to climb upstream to spawn and the waterfront is heavily focused by recreational pressure. All these factors combined have set the dam removal decision-making process in motion. The project has been carried out by Ramboll Finland Oy for the city of Vantaa since 2014 and the plan implementation and dam removal is expected to take place in 2019.

This thesis introduces the project process and the case area of Tikkurila dam. It also aspires to evaluate the physical, biological and cultural changes in the case area resulting from the dam removal and river restoration and to form a monitoring programme to survey the main outcomes. One objective is to review how the benefits and losses in ecological quality compare with those in cultural quality. A literature review has been conducted on free-flowing rivers, the effects of dams on river integrity and ecosystem, dam removal and river restoration processes and possible dam removal outcomes. The evaluation of changes has been performed by using the ecosystem services approach as a framework. The study indicates that the ecological benefits obtained by performing the dam removal and river restoration are greater than the losses in some cultural services (i.e. culture-historical surroundings). The dam removal will affect many services in the area, but most importantly will restore the integrity of the natural river ecosystem. The effects should be monitored through key indicators of the most essential services. The study was cohesive with the literature review and it suggests that dam removal projects should be carried out as a multi-disciplinary and co-operative process.

Tikkurilan pato sijaitsee Keravanjoessa, Vantaan Tikkurilassa. Se on menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa tuottaa vesivoimaa vernissaöljyn tuotantoon, mutta on edelleen tärkeä osa Vernissan teollisuushistoriaa. Pato vuotaa ja on laajan kunnostuksen tarpeessa. Pato ja huonosti toimiva kalaporras muodostavat kulkuesteen vaeltaville meritaimenille, jotka yrittävät päästä ylävirtaan kutemaan ja jokirantaan kohdistuu suuria virkistyksellisiä paineita. Nämä tekijät yhdessä vaikuttivat päätökseen aloittaa selvitys padon poiston mahdollisuuksista. Projektin on tehnyt Ramboll Finland Oy Vantaan kaupungille. Esiselvitys käynnistettiin vuonna 2014 ja suunnitelman toteutus ja padon poisto tulee todennäköisesti tapahtumaan kesällä 2019.

Tämä opinnäytetyö kuvailee projektin eri vaiheet ja Tikkurilan padon alueen ominaisuudet. Opinnäytetyössä pyritään arvioimaan padon poiston ja jokikunnostuksen aiheuttamat fyysiset ja kulttuuriset muutokset alueella ja muodostamaan seurantaohjelma, joka keskittyy tärkeimmiksi havaittuihin muutoksiin. Yksi tavoite on myös arvioida muutoksesta aiheutuvien ekologisten ja kulttuuristen ominaisuuksien hyötyjä ja haittoja keskenään. Kirjallisuustutkimus on tehty vapaista virtavesistä, patojen vaikutuksista jokien eheyteen ja ekosysteemiin, patojen poiston ja jokikunnostuksen prosesseista ja mahdollisista patojen poiston lopputuloksista. Muutosten arviointiin on käytetty ekosysteemipalvelu-näkökulmaa, koska se mahdollistaa kulttuuristen ja ekologisten vaikutusten vertailun rinnakkain. Tutkimuksen mukaan padon poiston ja jokikunnostuksen ekologiset hyödyt ovat suuremmat, kuin padon poiston kulttuuriset haitat. Padon poistolla on vaikutuksia moniin ekosysteemipalveluihin alueella, mutta tärkeimpänä on joen eheyden ja luonnollisen ekosysteemin palautuminen. Vaikutuksien seurantaa tulisi tehdä pääasiassa avainindikaattorien kautta, jotka muodostuvat projektin tavoitteista. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväiset kirjallisuustutkimuksen kanssa ja sen mukaan padon poisto-projektit tulisi toteuttaa monialaisina ja yhteistyöpainotteisina prosesseina.