Tekonivelpotilaan postoperatiivinen haavanhoito - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Käsittelemme opinnäytetyössämme polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, haavan paranemisen vaiheita, postoperatiivista hoitotyötä sekä potilasohjausta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Yliopistosairaalan ortopedisen osaston kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen menetelmän avulla tuoda esille uusin näyttöön perustuva tieto tekonivelpotilaan leikkaushaavan haavanhoidosta ortopedisen osaston hoitohenkilökunnan käyttöön. Tavoitteena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin, mitä osastolla työskentelevän sairaanhoitajan tulisi tietää haavanhoidosta, jotta osastolla oleva tekonivelpotilas osaisi ennaltaehkäistä infektioiden syntymistä kotiutumisen jälkeen.

Sairaanhoitajan kliininen osaaminen perustuu vahvaan teoreettiseen osaamiseen, jossa korostuu ajantasainen ja näyttöön perustuva hoitotieteellinen tieto. Sairaanhoitajan ammatilliseen asiantuntijuuteen kuuluu postoperatiivisessa hoitotyössä haavan paranemisen vaiheiden tunnistaminen, aseptinen toiminta sekä oikea-aikaisesti annettu potilasohjaus. Pitkittynyt leikkauksesta toipuminen sekä leikkauksenjälkeinen tekonivelinfektio lisäävät kustannuksia entisestään sekä heikentävät potilaan elämänlaatua. Leikkaushaavan paranemiseen voidaan vaikuttaa käsihygienian, aseptisesti tapahtuvan haavanhoidon sekä laadukkaasti annettavan potilasohjauksen kautta.

Opinnäytetyö tehtiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tiedonhakuun käy-timme useita eri tietokantoja, joista työmme kannalta hyödyllisimmät olivat PubMed, Pro-Quest, CINAHL ja Cochrane. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin neljä tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2012-2017 ja aineisto oli englanninkielinen.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksina selvisi, että mitään uutta tutkittua tietoa polven ja lonkan tekonivelleikkausten jälkeisestä postoperatiivisesta haavanhoidosta ei ole tullut viimeisen viiden vuoden aikana, eli vuodeosaston hoitohenkilökunnan tieto haavanhoidosta on ollut ajan tasalla. Kirjallisuuskatsaus ei tarjonnut mitään uutta tietoa infektoituneen tai puhtaan leikkaushaavan haavanhoitoon.

Tutkimustulokset jaettiin neljään eri teemaan, joita olivat käsihygienia/aseptiikka, potilasohjaus, potilaan itsehoito haavanhoidossa sekä hoitohenkilökunnan kirjaaminen. Hoitohenkilökunnan tulisi jatkossa huomioida enemmän näitä asioita, koska ne edistävät potilaan nopeampaa toipumista ja selviytymistä leikkauksen jälkeen.

This thesis was carried out in co-operation with the Orthopedic Department of the University hospital. The thesis is a narrative literature review, which purpose was to provide the latest evidence-based information on the surgical wound healing of the surgical wound for the nursing staff use at the Orthopedic Department. Wound treatment includes aspects of both pure and infected wound care. The aim was to find out through a literature review, what the nurse in the department should know about the wound management so that the joint replacement patient would be able to prevent the emergence of infections after the discharge.

The clinical expertise of nurses is based on strong theoretical knowledge, which emphasizes up-to-date and evidence-based nursing knowledge. The professional expertise of the nurse includes postoperative nursing, wound healing phases, aseptic actions and timely patient guidance. The emphasis is on hand hygiene and aseptic wound care. Recurrent recovery from postoperative surgery and postoperative surgical wound infection will further increase costs and undermine the patient's quality of life.

The method of choice for this thesis was a narrative literature review. We used several different databases to gather information, but the most useful ones were PubMed, ProQuest, CINAHL and Cochrane. We limited our research material between publishing years of 2012-2017, and used material published only in English.

As a result of the literature review, it was found out that no new information on postoperative wound healing after knee and hip replacement surgery has occurred in the last five years, so nursing staff knowledge about wound management has been up to date. The literature review didn't provide any new information on the wound management of dirty or clean wounds either.

Research results were divided into four categories: hand hygiene/aseptics, patient guidance, patient self-care in wound care and nursing documentation. In the future, nursing staff should pay more attention to these categories as they help patient recover faster and survive after surgery.