Tuotannon KPI-mittarin kehittäminen : case: PostNord Scanning Oy
Visuri, Elmo (2017)
Visuri, Elmo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419700
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kohdeorganisaatioksi valitun digitalisointipalveluja tarjoavan PostNord Scanning Oy:n käytössä olevaa KPI-mittaria eli suorituskykyilmaisinta sekä kehittää yrityksen käyttöön uusi monipuolisempi mittari asiakirjojen lajittelua varten. Kehitettävän KPI-mittarin tarkoituksena oli tuottaa tuotantopäällikölle dataa, jota hyödyntäen olisi helpompi laskea tarvittavia resursseja tuotannon taloudelliseen johtamiseen ennustettujen volyymien mukaan. Lisäksi uudella mittarilla tavoiteltiin hyötyjä myynnille tarjousten kannattavuuslaskentaan.
Tarve kehityshankkeelle syntyi, kun kohdeorganisaation vanha KPI-mittari ei enää soveltunut käytettäväksi uusien käyttöön otettujen skannausohjelmistojen myötä. Nämä sovellukset toimivat eri tavalla, joten uuden mittarin oli toimittava molempien kanssa siten, että saatavaa aineistoa voitiin verrata keskenään skannattavan materiaalin laatu huomioiden.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui suorituskykyilmaisimien sekä Lean-ajattelun ympärille, jotka olivat myös kohdeorganisaation toiminnan pohjana. Lisäksi käsiteltiin erilaisia kehitysmenetelmiä Kaizenia ja 5S:ää.
Tässä tutkimuksessa sovellettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja se toteutettiin toimintatutkimuksena. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja teemahaastatteluja, jotka kuuluvat laadullisten tutkimusten tärkeimpiin tiedonkeruumenetelmiin ja soveltuivat parhaiten myös tähän tutkimukseen.
Tämän työn tuloksena saatiin kehitettyä uusi KPI-mittari, joka on vanhaa monipuolisempi ja mahdollistaa erilaisten tuotteiden ristiinvertailun. Mittarista näkee helposti lajittelun tehokkuuden sekä päivätasolla että pidemmältä ajanjaksolla. Uudessa mittarissa työntekijät kirjaavat itse tiedot sen sijaan, että tuotannon esimies laskisi näitä yhteen ja täyttäisi ne taulukkoon.
Tutkimuksen tuloksiin pohjautuen voitiin suositella kohdeorganisaatiolle asiakirjojen valmistelun eli lajittelun KPI-mittarin kehittämistyön aktiivista jatkamista. Hyvä ja toimiva KPI-mittari on helposti päivitettävissä oleva ja mahdollisimman automatisoitu, jolloin sen käyttö ei vaadi manuaalista työtä, johon liittyy aina riskejä esimerkiksi käytön puutteellisuudesta tai virheellisistä tiedoista.
Toinen tutkimuksessa esiin noussut kehityskohde oli työaikaleimausten oikea-aikaisuus. Niin kauan kuin tehokkuutta mitattaessa ei ole täysin oikeita aikoja käytössä, ei todellista tehokkuutta pystytä mittaamaan. Todettiin, että työaikaleimauksiin olisi tärkeää panostaa jatkossa ja varmistaa, että henkilöstö ymmärtää sen tärkeyden koko tuotannon resurssoinnin ja taloudellisuuden kannalta.
Tarve kehityshankkeelle syntyi, kun kohdeorganisaation vanha KPI-mittari ei enää soveltunut käytettäväksi uusien käyttöön otettujen skannausohjelmistojen myötä. Nämä sovellukset toimivat eri tavalla, joten uuden mittarin oli toimittava molempien kanssa siten, että saatavaa aineistoa voitiin verrata keskenään skannattavan materiaalin laatu huomioiden.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui suorituskykyilmaisimien sekä Lean-ajattelun ympärille, jotka olivat myös kohdeorganisaation toiminnan pohjana. Lisäksi käsiteltiin erilaisia kehitysmenetelmiä Kaizenia ja 5S:ää.
Tässä tutkimuksessa sovellettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja se toteutettiin toimintatutkimuksena. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja teemahaastatteluja, jotka kuuluvat laadullisten tutkimusten tärkeimpiin tiedonkeruumenetelmiin ja soveltuivat parhaiten myös tähän tutkimukseen.
Tämän työn tuloksena saatiin kehitettyä uusi KPI-mittari, joka on vanhaa monipuolisempi ja mahdollistaa erilaisten tuotteiden ristiinvertailun. Mittarista näkee helposti lajittelun tehokkuuden sekä päivätasolla että pidemmältä ajanjaksolla. Uudessa mittarissa työntekijät kirjaavat itse tiedot sen sijaan, että tuotannon esimies laskisi näitä yhteen ja täyttäisi ne taulukkoon.
Tutkimuksen tuloksiin pohjautuen voitiin suositella kohdeorganisaatiolle asiakirjojen valmistelun eli lajittelun KPI-mittarin kehittämistyön aktiivista jatkamista. Hyvä ja toimiva KPI-mittari on helposti päivitettävissä oleva ja mahdollisimman automatisoitu, jolloin sen käyttö ei vaadi manuaalista työtä, johon liittyy aina riskejä esimerkiksi käytön puutteellisuudesta tai virheellisistä tiedoista.
Toinen tutkimuksessa esiin noussut kehityskohde oli työaikaleimausten oikea-aikaisuus. Niin kauan kuin tehokkuutta mitattaessa ei ole täysin oikeita aikoja käytössä, ei todellista tehokkuutta pystytä mittaamaan. Todettiin, että työaikaleimauksiin olisi tärkeää panostaa jatkossa ja varmistaa, että henkilöstö ymmärtää sen tärkeyden koko tuotannon resurssoinnin ja taloudellisuuden kannalta.