Työhyvinvoinnin vaikutus työn tuottavuuteen ja palvelun laatuun ICT-asiantuntijaorganisaatiossa
Soininen, Anna (2017)
Soininen, Anna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019142
Tiivistelmä
Työhyvinvointia on tutkittu viime vuosina paljon, mutta tutkimukset ovat keskittyneet usein henkilöstön jaksamiseen ja yleisesti työhyvinvoinnin johtamiseen. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvointia työn tuottavuuden ja palvelun laadun näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää organisaation työhyvinvoinnin nykytila ja löytää konkreettisia keinoja työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan vastaus kysymykseen, voidaanko työhyvinvointia parantamalla parantaa työn tuottavuutta ja palvelun laatua.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja kohderyhmänä toimi ICT-asiantuntijaorganisaation etätoimipisteissä työskentelevät ICT-tukihenkilöt. Kohderyhmän osalta kartoitettiin nimettömän kyselytutkimuksen avulla työhyvinvoinnin nykytila, jonka perusteella tehtiin valikoituja toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Saman aikaisesti mitattiin kohderyhmän tuottavuutta ja palvelun laatua organisaation tietojärjestelmistä saatavilla mittareilla. Puolen vuoden seurantajakson jälkeen työhyvinvointikysely uusittiin ja mitattiin tuottavuuden ja palvelun laadun tilanne seurantajakson ajalta. Seurantajakson jälkeen toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksia sekä tuottavuuden ja palvelun laadun arvoja verrattiin lähtötilanteeseen.
Kohderyhmän kokonaisvaltainen työhyvinvointi ei työhyvinvointikyselyiden perusteella juurikaan muuttunut tutkimuksen aikana. Sen sijaan niiden kysymysten osalta, joihin kehittämistoimenpiteillä pyrittiin vaikuttamaan, tulokset olivat kehittyneet pääasiassa positiivisesti. Samaan aikaan tuottavuuden ja palvelun laadun mittarit olivat parantuneet, mutta palvelun laadun mittaamisessa tulokset eivät ole luotettavia asiakastyytyväisyyskyselyn alhaisesta vastausprosentista johtuen. Tutkimuksen perusteella työhyvinvoinnilla on vaikutusta työn tuottavuuteen. Asiakaspalvelun tulosten parantuminen antaa viitteitä työhyvinvoinnin vaikutuksesta myös palvelun laatuun. Organisaatiota suositeltiin jatkamaan hyväksi havaittuja työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä sekä edelleen kehittämään työhyvinvointia organisaation toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja kohderyhmänä toimi ICT-asiantuntijaorganisaation etätoimipisteissä työskentelevät ICT-tukihenkilöt. Kohderyhmän osalta kartoitettiin nimettömän kyselytutkimuksen avulla työhyvinvoinnin nykytila, jonka perusteella tehtiin valikoituja toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Saman aikaisesti mitattiin kohderyhmän tuottavuutta ja palvelun laatua organisaation tietojärjestelmistä saatavilla mittareilla. Puolen vuoden seurantajakson jälkeen työhyvinvointikysely uusittiin ja mitattiin tuottavuuden ja palvelun laadun tilanne seurantajakson ajalta. Seurantajakson jälkeen toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksia sekä tuottavuuden ja palvelun laadun arvoja verrattiin lähtötilanteeseen.
Kohderyhmän kokonaisvaltainen työhyvinvointi ei työhyvinvointikyselyiden perusteella juurikaan muuttunut tutkimuksen aikana. Sen sijaan niiden kysymysten osalta, joihin kehittämistoimenpiteillä pyrittiin vaikuttamaan, tulokset olivat kehittyneet pääasiassa positiivisesti. Samaan aikaan tuottavuuden ja palvelun laadun mittarit olivat parantuneet, mutta palvelun laadun mittaamisessa tulokset eivät ole luotettavia asiakastyytyväisyyskyselyn alhaisesta vastausprosentista johtuen. Tutkimuksen perusteella työhyvinvoinnilla on vaikutusta työn tuottavuuteen. Asiakaspalvelun tulosten parantuminen antaa viitteitä työhyvinvoinnin vaikutuksesta myös palvelun laatuun. Organisaatiota suositeltiin jatkamaan hyväksi havaittuja työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä sekä edelleen kehittämään työhyvinvointia organisaation toiminnan kehittämiseksi.