Perheiden kokemuksia pikkulasten univaikeuksien yöaikaisesta vuorovaikutushoidosta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perheiden kokemuksia pikkulasten univaikeuksien yöaikaisesta vuorovaikutushoidosta. Opinnäytetyössä selvitettiin perheiden kokemuksia yöhoitojakson tuomasta avusta, muutoksista arkeen ja rutiineihin sekä nostaa esiin perheiden ehdotuksia yöhoitojakson kehittämiseksi.

Kvalitatiivinen opinnäytetyö toteutettiin Pohjois-Karjalan keskussairaalan Lastenpsykiatrian klinikan Vauvaperheyksikön toimeksiannosta. Vastaukset oli kerätty vuosien 2008–2016 aikana. Yhteensä 20 perheen kokemukset analysoitiin tutkimuksessa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että vanhemmat olivat erittäin tyytyväisiä yöaikaisen vuorovaikutushoidon arkeen tuomiin muutoksiin. Erityisesti hoitajilta saatu ohjaus keräsi vastaajilta kiitosta. Perheet kokivat saaneensa hoitajilta niin emotionaalista kuin tiedollista tukea. Tutkimuksessa esiin nousseet kehittämisideat liittyivät perheiden ohjaamiseen, hoitojakson kestoon sekä yöaikaisen vuorovaikutushoidon tunnettuuteen.

Tuloksia voidaan hyödyntää Vauvaperheyksikössä ja vahvistaessa yöaikaista vuorovaikutushoitoa. Kerätyn aineiston pohjalta jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan perheiden kokemuksia yöaikaiseen vuorovaikutushoitoon pääsemisestä.

The purpose of this thesis was to examine how families experience children’s night-time interaction therapy in small children with sleep disturbances. The aim was to examine the changes that night-time interaction therapy brought into the everyday lives and routines of the families. Another aim was to bring up the families’ improvement suggestions.

This qualitative research was commissioned by the Infant Family Team at the Child Psychiatric Clinic of North Karelia Central Hospital. The data for this thesis was collected between 2008 and 2016. Altogether twenty families participated in the survey. The data was analysed by using the inductive content analysis method.

The results showed that the families were extremely satisfied with the night-time interaction therapy. Especially the guidance given by the nurses was appreciated. The families felt that they had received both emotional and cognitive support from the nurses. Development ideas that emerged during the study included guidance given to the families, the duration of the night-time treatment and enhancement of awareness of this form of therapy.

The results of this study can be used at the Family Infant team enhance night-time interaction therapy. Based on the data, families’ experiences of getting into the night treatment could be addressed in a further study.