Hyvinvointiteknologiaa hyödyntävä työssä jaksamisen kurssi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda hyvinvointiteknologiaa hyödyntävä, fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä tavoitteleva työssä jaksamisen kurssi ja testata sen toimivuutta kolmen kuukauden intervention aikana. Kurssin vaikutuksia tutkittiin koetun työssä jaksamisen sekä arvioidun fyysisen aktiivisuuden osalta. Lisäksi kerättiin tietoa siitä, millaiseksi interventioon osallistujat kokivat hyvinvointiteknologian käytön osana kurssia.

Opinnäytetyö oli pitkittäinen tosiaikainen tutkimus. Kurssin kohderyhmänä oli lappeenrantalaisen alakoulun henkilöstö (n=11). Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia kysymyksiä sisältäviä kyselylomakkeita, jotka täytettiin intervention alussa ja lopussa. Interventio sisälsi kolmea erilaista ohjattua liikuntaa, yksilöhaastattelun sekä terveyttä ja liikuntaa käsittelevän luennon. Ohjatun liikunnan sisältö räätälöitiin kohderyhmän tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat huomioiden. Ohjatun sisällön rinnalla interventiossa hyödynnettiin hyvinvointiteknologia-sovellusta, HeiaHeiaa, jossa kohderyhmälle luotiin työyhteisön yhteinen ryhmä. HeiaHeia toimi sekä kurssilaisten henkilökohtaisena aktiivisuuden seurantakeinona, ryhmän motivaattorina että ohjaajien ja kurssilaisten välisenä viestintävälineenä.

Tulosten perusteella intervention kaltaisella työssä jaksamisen kurssilla on positiivisia vaikutuksia kurssille osallistuneiden työssä jaksamiseen. Kvantitatiivisin menetelmin saadut tulokset työssä jaksamisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta eivät suurimmalta osalta olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulokset olivat kuitenkin oikean suuntaisia. HeiaHeian voidaan nähdä olevan hyödyllinen osa kurssia sekä liikunnan apuvälineenä että ryhmän yhteisöllisyyden kannalta. Ohjattua liikuntaa pidettiin kurssin hyödyllisimpänä sisältönä, ja sen matala kynnys tuki osallistumista. Kurssin koettiin parantaneen ryhmän yhteishenkeä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa samankaltaisten kurssien suunnittelussa. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää tutkia kurssin eri osa-alueiden toimivuutta erikseen, jotta saataisiin selville, millä muutoksilla on eniten vaikutusta työssä jaksamisen parantumiseen.

The objective of this study was to design a course which enhances work well-being through increasing physical activity and utilizing wellness technology. The course was carried out during three months and its effects on physical activity and work wellbeing were studied. User experiences of the wellbeing technology utilized were also gathered.

The study was a longitudinal real-time study. The focus group of the study was the staff of a local primary school (n=11). Quantitative and qualitative data was gathered from the study using a questionnaire. Intervention included three different types of physical exercises, a private interview and a lecture with information about health and different types of exercising. Physical exercises were designed to answer the needs of the focus group. The HeiaHeia wellbeing service was used as part of the course. HeiaHeia was used as a tool for the users to monitor their physical activities, keep them motivated, and contact mentors if needed.

According the qualitative data there was a positive impact on participators well-being at work. Intervention was noted to increase team spirit, and low threshold activities motivated people to participate. Quantitative data revealed no statistically significant results on overall wellbeing at work (p=0,057). However the number of individual factors such as feeling energized at the beginning of the work day had increased (p=0,045), and the work related roles and responsibilities among staff were more clear (p=0,045). The self-evaluated quantity of physical activity had not however increased after the intervention (p=0,083).