MET-toiminta Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Abstract

Medical Emergency Team (MET)-toiminta aloitettiin Australiassa 1990-luvulla ennalta ehkäisemään elvytystilanteita sairaalassa. Päijät-Hämeen keskussairaalassa MET-toiminta aloitettiin tammikuussa 2016. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla, kätilöillä ja röntgenhoitajilla oli MET-toiminnasta Päijät-Hämeen keskussairaalassa niillä osastoilla, joilla MET-käyntejä oli ollut vuoden 2016 aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Päijät-Hämeen keskussairaalan MET-toimintaa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Päijät-Hämeen keskussairaalan teho-osaston osastonhoitaja Päivi Riutta, ja työ toteutettiin yhteistyössä teho-osaston kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin tutkimukseen osallistuvien osastojen sairaanhoitajille, röntgenhoitajille ja kätilöille. Aineiston käsittelyssä käytettiin Webropol-sovelluksen raporttia, ja aineisto analysoitiin kuvailevalla analyysilla. Kyselyn avoimen kysymyksen analyysissa hyödynnettiin yksinkertaistettua kvalitatiivisen tutkimuksen sisällönanalyysiä.

Kyselyn tuloksista ilmeni, että MET-toimintaan oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Osastoilla koettiin MET-toiminnan olevan tarpeellista ja tuovan turvallisuuden tuntua työskentelyyn. Kehittämistä vaativina osa-alueina esiin nousivat MET-toimintaan liittyvä koulutus ja MET-kriteeristön toimimattomuus nykymuodossaan joillakin osastoilla.

Tulosten perusteella säännöllisen koulutuksen järjestäminen MET-toiminnan kohderyhmälle olisi perusteltua. Koulutuksen kautta voitaisiin mahdollisesti lyhentää viiveitä hälytysten tekemisessä ja selkeyttää henkilökunnan työnjakoa hälytystilanteissa. MET-toiminnan piiriin kuuluvien sydänvalvonta- ja sydäntoimenpideyksiköiden soveltuvuutta toimintaan olisi myös syytä selvittää. Mahdollista on, että toiminta nykymuodossaan MET-kriteeristöineen soveltuu paremmin vuodeosastoille.

The Medical Emmergency Team (MET) system was invented in Australia in the 1990s to prevent in-hospital resuscitations. At Päijät-Häme Central Hospital MET started in January 2016. The objective of this thesis was to provide information on what kind of experiences the nurses, midwives and radiographers at Päijät-Häme Central Hospital have from the Medical Emergency Team in those wards that had MET visits during 2016. The purpose of the thesis was to develop the MET system of Päijät-Häme Central Hospital. The thesis was carried out with cooperation with Päivi Riutta, the head nurse of the Intensive care unit at Päijät-Häme Central Hospital.

The approach of the thesis was mainly quantitative. The data were gathered by conducting a Webropol survey among registered nurses, midwifes and radiographers participating in the study. The data were analyzed using simplified quantitative descriptive and qualitative content analyses.

The findings indicate that the participants are mainly satisfied with the Medical Emergency Team. The majority of the participants think that the Medical Emergency Team is necessary and increases the sense of security in the hospital. The need for continuing education and the ineffectiveness of the MET criterion in its present form in some of the units are highlighted. The results also suggest that the Coronary care and the Invasive cardiology units might not be suitable for the MET system in its current form.

Based on the findings, regular training on the Medical Emergency Team system would be needed. Through training, it might be possible to shorten the delay in making MET alerts and clarify the division of labor in alarm situations. Further research is required to clarify if the Coronary care and the Invasive cardiology units are suitable for the MET system. It is possible that MET in its current form is better suited for the wards.