Vanhempien parisuhteen merkitys alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnille

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoitus on kuvata, millä tavalla vanhempien parisuhde on yhteydessä lasten hyvinvointiin. Tarkastelen tutkimusten kautta, miten parisuhdetyytyväisyys vaikuttaa vanhemmuuteen ja kasvatustapoihin. Kartoitan riskitekijöitä perhe-elämälle ja lapsen hyvinvoinnille. Pyrkimyksenäni on lisäksi selvittää, miten vanhempien keskinäisen parisuhteen tukemisella, voidaan kokonaisvaltaisesti edistää perheen yhteenkuuluvuutta. Opinnäytetyöni päätavoitteena on koota tietopaketti, jonka tutkimuksellisia tuloksia voivat jatkossa käyttää hyödyksi, niin lasten vanhemmat, kasvattajat, kuin yleisesti sosiaalialalla ja perhetyön kentällä toimivat tahot. Tavoitteenani on, että kykenisin opinnäytetyöni kautta antamaan työkaluja, jotka mahdollisesti auttaisivat lapsilähtöisen kasvatuksen toteuttamisessa ja perheiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Yleisessä keskustelussa on käynyt ilmi näkökulma, että ”parisuhde on lapsen koti”. Tästä huolimatta aihetta ei ole kovin laajasti tutkittu Suomessa. Tämä oli yksi merkittävin syy, miksi halusin käsitellä tätä aihetta.

Teoreettinen viitekehys koostuu parisuhteesta, vanhemmuudesta, lapsiperheistä, lasten hyvinvoinnista ja keskeisistä riskitekijöistä lasten hyvinvoinnille. Opinnäytetyössäni käsittelen parisuhteen vaikutusta vanhemmuuteen ja perheen alle 8-vuotiaiden lasten hyvinvoinnin kokemukseen ydinperheessä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu kuvailevaa kirjallisuuskatsausta menetelmänä käyttäen. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui seitsemän tutkimusteosta, joista viisi oli suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä. Käsittelen aihetta kolmesta eri näkökulmasta: lasten ja vanhempien kokemusten sekä tutkijoiden havaintojen perusteella. Tutkimuksen keskeiset tulokset on tiivistetty sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena oli, että vanhempien keskinäiset ristiriidat ja ongelmat parisuhteessa heijastuvat lasten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen usealla eri tavalla. Niiden vaikutus voi olla havaittavissa muun muassa lasten psyykkisenä ahdistuneisuutena, käytöshäiriöinä, epäsosiaalisuutena, tunne-elämän muutoksina, kognitiivisen suoriutumisen heikkenemisenä, sosiaalisina ongelmina tai fyysisenä oireiluna. Tärkeänä tuloksena esiin nousi, että lapsia ei tulisi ottaa vanhempien riitoihin osallisiksi ja riitelyä tulisi välttää lasten läsnä ollessa. Parisuhdetyytyväisyys vaikuttaa vanhempien ja sitä kautta myös heidän lastensa hyvinvointiin. Vanhempien parisuhdeongelmien yhteydessä työntekijöiden olisi tärkeää ottaa aina huomioon lapset ja heidän hyvinvointinsa perheessä.

Jatkotutkimuskohteena voisi jatkossa tarkastella entistä laajemmin, millä tavalla vanhempien parisuhdeongelmat ovat yhteydessä oppimisvaikeuksiin ja käyttäytymishäiriöiden, kuten ADHD: n syntyyn sekä epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Tällä tavalla voitaisiin kokonaisvaltaisemmin ennaltaehkäistä ongelmia ja havaita ongelmien varsinaiset syy-seuraussuhteet. Täten voitaisiin pyrkiä muuttamaan olosuhteita lapsen hyvinvointia tukevammaksi, sen sijaan, että keskityttäisin ongelmien läpikäymiseen ja oireiden parantamiseen. Lapsuudenkodissa koettujen vanhempien parisuhdevaikeuksien yhteyttä lasten myöhempiin ihmissuhteisiin voisi selvittää vielä monipuolisemmin.

The purpose of my thesis is to describe, how parent’s is connected with children’s well-being. I consider trough series of research, how satisfactory relationships have influence on the manners of parenthood and upbringing. I chart risk factors of family-life and well-being of children. My goal is also to find out, how we can by supporting the parent’s relationship and how we can comprehensively increase the social cohesion of family unit. The main priority of my thesis is collect a package of knowledge, the results of which can be used for the benefit of children’s parents, equally educators as well as generally in the social branch and in the family work. My goal is through my thesis to be able to give tools, which possibly might help child-oriented would help to realize the child oriented upbringing and in the comprehensive support of the families. In general discussions there has appeared a point ow view that parental relationship is the home of a child. Regardless of this there hasn’t been a very wide research of the subject in Finland. This is one of the main causes why I aim to study the subject.

The theoretical framework includes equally parental relationships, parenthood, families with children, well-being of a child and central risk factors for the well-being of a child. In my thesis I go through the effect of relationship for parenthood and the fact how the well-being of 8-year old children in the nuclear family. My thesis is qualitative research, in which there has been used as the method of research descriptive literary review. As the material for the thesis I found seven different pieces of research, the five of which were in Finnish and two were in English. I approach the subject from three different angles: the experiences of children and parents as well as the observations of researches. The main results of the research have been summarized through the means of the analysis of the contents. The central of the research were, the parental conflicts and problems in the parental relationships reflect upon a child’s well-being and behaviour by the number of ways. Their influence can be implemented by the child’s anxiety, behaviour disorders, anti-social behaviour, changes of emotional, in the way we relate to emotion, decay in the cognitive managements, social problems or physical symptoms. As an important result there was the fact that a child should not be included in parental conflicts and quarrelling should be avoided near children. The satisfaction level of parental relationships influences equally parents as well as a child’s well-being. In connection with conflicts on parental relationships it would be very important to take into consideration a child and his/her well-being in the family.

As the follow-up research we could also in future to consider in a wider scale, how parental relationship problems are connected to learning difficulties and behaviour disorder such as ADHD and anti-social behaviour. In this way could be prevented from occurring problems comprehensively and find the actual causation behind problems. We can to aim at change the circumstances better for children rather than concentrate on overcoming problems and improving the symptoms. It could be clarified more versatile, how problems of parental relationship in the childhood home impact on later relationships of children.