Äidin raskaudenaikaisen stressin yhteydet lapsen psykososiaaliseen terveyteen

Abstract

Äidin raskaudenaikaisella stressillä (maternal prenatal stress) on todettu olevan yhteys syntyvän lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tiedon lisäämisellä voidaan tukea odottajien kanssa työskenteleviä ammattilaisia ennaltaehkäisevässä työssä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äidin raskaudenaikaisen stressin yhteyksiä lapsen psykososiaaliseen terveyteen. Tavoitteena on tuottaa tietoa erään Vantaan neuvolan terveydenhoitajille raskaudenaikaisesta stressistä ja sen yhteyksistä lapsen psykososiaaliseen terveyteen. Tavoitteena on myös tukea neuvolan ennaltaehkäisevää toimintaa äidin ja syntyvän lapsen terveyden edistämisen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on, että henkilökunta osaisi kiinnittää huomiota odottavan äidin stressiin ja ohjata asiakkaitaan entistä paremmin.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää mukaillen. Aineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta ja manuaalisen haun kautta. Analysoitavaan aineistoon valittiin kahdeksan tutkimusjulkaisua, jotka on julkaistu vuosina 2004-2016. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.

Kirjallisuuskatsauksen keskeisissä tuloksissa tulee esille viivästynyt psyykkinen kehitys, kohonnut ja voimistunut reaktiivisuus, heikentynyt stressinhallinta, haasteet tunnesäätelyssä, haasteet tarkkaavuudessa sekä oireet käyttäytymisessä. Stressille altistumisen ajankohdalla raskausaikana on merkitystä, koska siitä riippuu, millaisia yhteyksiä altistumisella on lapsen psykososiaaliseen terveyteen lapsuudessa. Äidin raskaudenaikainen stressi on kirjallisuuskatsauksen perusteella monin tavoin yhteydessä lapsen psykososiaaliseen terveyteen. Tulokset antavat lisää perusteita sille, että äidin raskaudenaikaiseen stressiin täytyy puuttua jo varhain.

A mother’s maternal prenatal stress has been found to affect the growth and development of the unborn baby. Increasing information can support professionals working with expectant mothers in preventative work. The purpose of the thesis is to describe the effects of maternal prenatal stress on the psychosocial health of the child. The aim is to provide information about pregnancy-related stress and its links to the psychosocial health of the child for the nurses at the maternity clinics in Vantaa. The aim is also to support the preventive actions at the maternity health clinic to the mother’s and unborn babies’ health promotion. In addition, the aim is to enable the staff to pay attention to the expectant mother’s stress and to guide their clients better.

A literature review was used as the research method for the thesis. The literature review was carried out using descriptive literature review methodology. The material was collected from four different databases and by conducting manual search. Eight research papers, which were published in the years 2004-2016, were included in the data to be analysed. The literature review material was analysed using inductive content analysis method.

The key findings of the literature review include delayed psychological development, elevated and intensified reactivity, decreased stress management, challenges in emotional regulation, challenges in attention and behavioral symptoms. The time of exposure to stress during pregnancy is important because it determines the effects on the child’s psychosocial health in childhood. Based on the literature review, the mother’s maternal prenatal stress affects the psychosocial health of the child in many ways. The results give more arguments to the fact that the maternal prenatal stress must be tackled already at an early stage.