Jätehuoltojärjestelmät ja pienyrityksen mahdollisuudet kunnallisessa jätehuollossa

Abstract

Suomessa on käytössä seka- ja biojätteen keräyksessä ja kuljetuksessa kaksi erilaista jätehuoltojärjestelmää. Sopimusperusteisessa jätehuoltojärjestelmässä asiakas tekee sopimuksen jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta jätehuoltoyhtiön kanssa, ja vastaavasti kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kunta kilpailuttaa alueensa jätehuollon ja alhaisimman tarjouksen tehnyt jätehuoltoyhtiö saa vastuulleen koko kunnan jätehuollon. Tässä työssä vertaillaan näitä kahta jätehuoltojärjestelmää ja tutkitaan Ympäristöhuolto Reijola Oy:n mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa osallistumalla kuntayhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n järjestämään kilpailutukseen, joka kattaa Lemin, Luumäen, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kuntien jätteiden keräyksen ja kuljetuksen yhtenä urakkana aikavälillä 1.1.2010–30.9.2014.

Materiaali työtä varten on kerätty kirjallisuudesta, internetistä, muusta alaan liittyvästä uutisoinnista ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tarjouspyynnöstä, joka kattaa edellä mainittujen kuntien jätehuollon. Tarjouspyynnössä pyydetään vuositarjousta kyseisten kuntien seka- ja biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta.

Työn tuloksena Ympäristöhuolto Reijola Oy:lle valmistui kustannuslaskelma, joka kattaa arvioidut vuosikustannukset, jotka liittyvät kyseiseen urakkaan. Kustannuslaskelma pitää sisällään kaikki urakkaan liittyvät kustannukset kaluston hankinnasta työterveyshuoltoon. Ympäristöhuolto Reijola Oy voi käyttää kustannuslaskelmaa hyödykseen jättäessään tarjousta kyseisestä urakasta. Yritys voi hyödyntää kustannuslaskelmaa myös tulevissa kilpailutuksissa. Esimerkiksi Lappeenrannan seudun jätehuolto on tulossa kilpailutuksen kohteeksi lähivuosina.

In Finland there are two kinds of waste management systems involving collecting and transporting of dry waste and organic waste. The first one is called contract-based waste management and the second one is called city’s tendered waste management. In contract-based waste management the customer makes a contract of collecting and transporting waste with the waste management company. Comparably in city’s tendered waste management the city will tender its waste management and the lowest bidder will get the whole city’s waste management to its responsibility.

First in this study these two waste management systems are compared. After that Ympäristöhuolto Reijola Oy’s possibilities to expand its operations to tendered waste management of Lemi, Luumäki, Taipalsaari and Savitaipale are explored. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy which is owned by several cities will organize a tender involving the waste management of those cities. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy’s request for quotation asks one year offer about the waste management of the tendered cities. The lowest bidder will get the waste management of the tendered cities to its responsibility for the time period first of January 2010 to 30th of September 2014.

Data for this study was collected from Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy’s request for quotation which involves the waste management of the tendered cities, literature and internet.

As a result of this study Ympäristöhuolto Reijola Oy got the estimated one year calculations of costs involving the waste management of the tendered cities. Ympäristöhuolto Reijola Oy can use these calculations when it is making an offer about the waste management of the tendered cities. The company can also use these calculations in future tenders, for example Lappeenranta’s waste management will be tendered in future years.