Aikuisten mielenterveyskuntoutujien saama sosiaalinen tuki elintapasairauksiin liittyen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata aikuisten mielenterveyskuntoutujien saamaa sosiaalista tukea elintapasairauksiin liittyen ja heidän toiveitaan sosiaalisen tuen suhteen. Tavoitteena on lisätä Sopimuskodin työntekijöiden ymmärrystä siitä, minkälaista sosiaalista tukea heidän asiakkaansa haluavat saada. Opinnäytetyöllä halutaan lisätä myös muiden mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevien ja mielenterveyskuntoutujien omaisten ymmärrystä mielenterveyskuntoutujien toiveista sosiaalisen tuen suhteen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sopimuskodin kanssa, joka on Keski-Uudellamaalla toimiva yleishyödyllinen mielenterveyskuntoutusta antava taho. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruutavaksi valittiin teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Mielenterveyden häiriöitä ovat esimerkiksi psykoosit, masennus sekä ahdistuneisuushäiriöt (Lönnqvist ja Lehtonen 2014, 19). Ne ovat yleisiä sairauksia (THL 2013), ja ne aiheuttavat jokapäiväisiä ongelmia ja ovat uhka henkiselle hyvinvoinnille (Huttunen 2015a). Elintapoihin kuuluvat liikunta, ruokatottumukset, tupakointi, uni ja päihteiden käyttö (THL 2015b). Mielenterveyden häiriötä sairastavilla on paljon ongelmia liittyen elintapoihin, kuten epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta sekä tupakoinnista johtuvat haitat (Koponen ja Lappalainen 2015.) Elintapasairauksiin kuuluvat sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelintensairaudet, aineenvaihduntasairaudet, syövät ja hengityselintensairaudet (Kannas, Eskola, Välimaa & Mustajoki 2010, 61, 234).

Sosiaalinen tuki tarkoittaa ihmisten välistä vuorovaikusta, ja sitä voivat antaa kaikki henkilön kanssa vuorovaikutuksessa olevat henkilöt. Sosiaaliseen tukeen kuuluvat emotionaalisen, tiedollisen ja konkreettisen tuen antaminen ja saaminen. (Tarkka 1996, 12–13.) Sen on huomattu parantavan mielenterveyttä, sillä se vahvistaa sisäisiä voimavaroja, itseluottamusta ja koherenssin tunnetta (Mäenpää 2008, 61–62).

Sopimuskodin mielenterveyskuntoutujat saivat Sopimuskodista ja muista hoitopaikoista sekä sosiaaliselta verkostolta kaikkia sosiaalisen tuen muotoja. He saivat tukea esimerkiksi keskustelun kautta ja Sopimuskodin ryhmätoiminnasta, mikä mahdollisti liikunnan ohella vertaistuen saamisen. He toivovat enemmän yksilöllisyyden huomiointia. Osan kohdalla sosiaaliselta verkostolta saatu tuki jäi vähäiseksi. Sosiaalinen verkosto antoi heille erityisesti emotionaalista tukea muun muassa keskustelun kautta. Sosiaaliselta verkostolta he toivovat enemmän konkreettista tukea.

Tulosten perusteella Sopimuskodin toimintaa tulisi kehittää niin, että kuntoutujien yksilöllisyys huomioitaisiin paremmin. Koska läheisiltä ihmisiltä saatu tuki jäi osalla niukaksi, voisi heidän osallistaminen tuen antamiseen olla myös Sopimuskodin toiminnan kehittämisidea. Jatkossa voisi tutkia miten Sopimuskodin työntekijät kokevat osaavansa tukea mielenterveyskuntoutujien terveellisiä elintapoja ja, mistä he haluaisivat lisää tietoa, sillä opinnäytetyön perusteella mielenterveyskuntoutujat saavat paljon tukea Sopimuskodista.

The object of this thesis is to describe the social support that adult mental health rehabilitees received in connection with lifestyle diseases. The object is also to describe their wishes for social support. The aim is to increase Sopimuskoti’s employees’ knowledge of their customers’ wishes for social support. The thesis also aims to increase the knowledge of the wishes for social support among other employees who work with adult mental health rehabilitees as well as among the rehabilitees’ relatives. The study was made in collaboration with Sopimuskoti ry which is a non-profit association in Uusimaa. Sopimuskoti provides rehabilitation services for people who suffer from mental health illnesses. The study was qualitative. The data was collected by theme interviews and analysed by theory directive analysis.

For example psychosis, depression and anxiety disorder are mental illnesses. They are common illnesses and they cause daily problems. They are also a threat to mental well-being. Physical training, eating habits, smoking, sleep and consumption of intoxicants belong to lifestyle. People with mental illnesses have many problems with lifestyle, e.g. unhealthy diet, low physical training and harms caused by smoking. Cardiovascular diseases, human musculoskeletal system diseases, metabolism diseases, cancers and respiratory diseases are lifestyle diseases.

Social support implies interaction between people. Everyone who is in interaction with a patient can give it. Social support consists of emotional, cognitive and concrete support. It improves mental health because it increases the inner reserves of strength, self-confidence and coherence.

The adult mental health rehabilitees of Sopimuskoti received every form of social support from Sopimuskoti, from the other institutions and from their social network. They got support for example through conversation and Sopimuskoti’s group activities that made possible to receive peer support alongside exercise. They wished that individuality would be noticed better. Some rehabilitees received low social support from their social network. Social network gave to mental health rehabilitees especially emotional support through conversation. They wished more concrete support from their social network.

According to the results, Sopimuskoti’s function should be developed so that the rehabilitees’ individuality would be noticed better. Because some rehabilitees received low support from their social network, a development idea could be to increase social network members’ participation as supporters. Future theses could discuss how Sopimuskoti’s workers think that they can support mental health rehabilitees’ healthy lifestyle and what they would like to know more. This is based on the results showing that rehabilitees receive a lot of support from Sopimuskoti.