Kielenopetuksen digitaalisen suunnittelutyökalun oppijalähtöinen kehittäminen koulutusviennin tarpeisiin
Lähdesmäki, Carita (2017)
Lähdesmäki, Carita
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2017121220839
https://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2017121220839
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda kehittyvien maiden kielenopetukseen suunnittelutyökalu, jonka avulla on mahdollista suunnitella tehokkaita oppimiskokonaisuuksia, ja joilla oppijat voivat saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Kehittämistyö toteutettiin oppijalähtöisesti. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat kielenopetuksen suunnittelutyökalun keskeisimmät elementit, toiminnot, sisällöt ja sopivin digitaalinen muoto.
Kehittämistyön lähtökohtana oli kehittää skaalautuva, digitaalinen palvelu eli vientituote kehittyvien maiden opettajien ammattitaidon nostamiseksi. Palvelu oli tarkoitus kehittää suomalaisten koulutusvientiyritysten käyttöön.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat digitaalisten palveluiden kehittäminen sekä oppimisteoriaan pohjautuvan taustan ekologinen käsitys oppimisesta. Viitekehyksenä kehittämistyössä oli toimintatutkimuksellinen ote. Kehittämistyö eteni sykleittäin. Kehittämishankkeen taustatiedonhankintamenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluita, peruskoulun oppilaiden tekemää ideointiriiheä ja uudenlaista parviälyyn perustuvaa digitaalista kehittämisareenaa. Työn kehittämismenetelminä käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä monipuolisesti.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kielenopetuksen digitaalinen suunnittelutyökalu. Suunnittelutyökalu ohjaa opettajaa suunnittelemaan oppimistavoitteiden pohjalta loogisesti eteneviä oppimiskokonaisuuksia, joissa oppijoilla on aktiivinen rooli. Suunnittelun tukena työkalussa on keskeistä oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää teoriatietoa, ja suunnittelu etenee työkalun avulla ohjatusti.
Oppiminen, opettaminen ja ohjaus ovat kompleksisia prosesseja, joihin vaikuttaa suuri joukko kulttuurisia, vuorovaikutuksellisia ja kognitiivisia tekijöitä. Suunnittelutyökalun konseptissa sisältö ja rakenne on muokattu selkeiksi ja yksinkertaisiksi, jotta käyttäminen olisi suoraviivaista. Pedagogiselta kannalta saatetaan törmätä juuri yksinkertaistamisen ongelmaan, koska opettajan on työssään otettava huomioon monia eri tekijöitä. Suunnittelutyökalun käyttöönottovaiheessa on tehtävä ratkaisuja, jotka vaikuttavat pedagogiseen taustateoriaan. Lisäksi tarvitaan käyttäjien apua työkalun käyttöönotossa, testauksessa ja jatkokehityksessä.
Kehittämistyön lähtökohtana oli kehittää skaalautuva, digitaalinen palvelu eli vientituote kehittyvien maiden opettajien ammattitaidon nostamiseksi. Palvelu oli tarkoitus kehittää suomalaisten koulutusvientiyritysten käyttöön.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat digitaalisten palveluiden kehittäminen sekä oppimisteoriaan pohjautuvan taustan ekologinen käsitys oppimisesta. Viitekehyksenä kehittämistyössä oli toimintatutkimuksellinen ote. Kehittämistyö eteni sykleittäin. Kehittämishankkeen taustatiedonhankintamenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluita, peruskoulun oppilaiden tekemää ideointiriiheä ja uudenlaista parviälyyn perustuvaa digitaalista kehittämisareenaa. Työn kehittämismenetelminä käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä monipuolisesti.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kielenopetuksen digitaalinen suunnittelutyökalu. Suunnittelutyökalu ohjaa opettajaa suunnittelemaan oppimistavoitteiden pohjalta loogisesti eteneviä oppimiskokonaisuuksia, joissa oppijoilla on aktiivinen rooli. Suunnittelun tukena työkalussa on keskeistä oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää teoriatietoa, ja suunnittelu etenee työkalun avulla ohjatusti.
Oppiminen, opettaminen ja ohjaus ovat kompleksisia prosesseja, joihin vaikuttaa suuri joukko kulttuurisia, vuorovaikutuksellisia ja kognitiivisia tekijöitä. Suunnittelutyökalun konseptissa sisältö ja rakenne on muokattu selkeiksi ja yksinkertaisiksi, jotta käyttäminen olisi suoraviivaista. Pedagogiselta kannalta saatetaan törmätä juuri yksinkertaistamisen ongelmaan, koska opettajan on työssään otettava huomioon monia eri tekijöitä. Suunnittelutyökalun käyttöönottovaiheessa on tehtävä ratkaisuja, jotka vaikuttavat pedagogiseen taustateoriaan. Lisäksi tarvitaan käyttäjien apua työkalun käyttöönotossa, testauksessa ja jatkokehityksessä.