Vastuuhoitajamallin toteutuminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotihoidossa
Tuuva, Suvi; Häyhä, Satu (2017)
Tuuva, Suvi
Häyhä, Satu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220870
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vastuuhoitajamallin käyttöönoton toteutumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kotihoidossa hoitajien kokemana.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin Webropol -kyselynä lokakuussa 2016. Kysely koostui suurimmaksi osaksi strukturoiduista kysymyksistä. Mukana oli myös muutamia avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat Eksoten kotihoidon hoitajat. Kysely laadittiin sekä vastuuhoitajina toimiville että ei-vastuuhoitajina toimiville. Vastuuhoitajalla tarkoitetaan hoitajia, joilla on omia asiakkaita ja ei-vastuuhoitajilla hoitajia, joilla ei ole omia asiakkaita. Ei- vastuuhoitajat liikkuvat tarvittaessa eri kotihoidon alueilla. Kysely lähetettiin Imatraa lukuun ottamatta kaikille Eksoten kotihoidon hoitajille. Kyselyyn vastasi 39 hoitajaa. Vastausprosentti jäi alle 10 %:iin.
Tutkimustulosten perusteella vastuuhoitajamalli oli vaikuttanut vastuuhoitajien työskentelyyn siten, että heidän työnsä oli monipuolistunut. Vastaajien mukaan asiakkaan asioihin paneutuminen oli huolellisempaa ja he pystyivät luomaan asiakkaan kanssa yksilöllisen hoitosuhteen. Toisaalta myös kirjallisten töiden ja testien tekeminen asiakkaille oli lisääntynyt. Vastuuhoitajan tärkeimpänä tehtävänä nähtiin asiakkaan kokonaishoidosta huolehtiminen. Tulosten mukaan vastuuhoitajuus on parantanut kotihoidon palvelujen laatua. Vastaajien mielestä vastuuhoitajuutta tulisi kehittää niin, että heillä olisi enemmän aikaa asiakkaalle ja, että he pääsisivät useammin käymään oman asiakkaan luona. Myös kirjallisten töiden tekemiseen tulisi olla enemmän aikaa. Tulosten mukaan vastuuhoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta GDS 15-mittarista, sosiaalisista etuuksista, teknologiaan liittyvistä asioista sekä hoidon tarpeen arvioinnista.
Opinnäytetyössä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää vastuuhoitajuuden kehittämiseen kotihoidossa. Myös esiin nousseita koulutustarpeita voidaan hyödyntää käytännön tasolla, kun halutaan varmistaa työntekijöiden riittävän monipuolinen osaaminen vastuuhoitajuuteen liittyvissä asioissa. Jatkotutkimusaiheina voisi olla muun muassa tutkimus vastuuhoitaja mallista asiakkaiden kokemana ja Eksoten kotihoidon tiimimalli vaikutus vastuuhoitajuuden toteutumiseen.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin Webropol -kyselynä lokakuussa 2016. Kysely koostui suurimmaksi osaksi strukturoiduista kysymyksistä. Mukana oli myös muutamia avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat Eksoten kotihoidon hoitajat. Kysely laadittiin sekä vastuuhoitajina toimiville että ei-vastuuhoitajina toimiville. Vastuuhoitajalla tarkoitetaan hoitajia, joilla on omia asiakkaita ja ei-vastuuhoitajilla hoitajia, joilla ei ole omia asiakkaita. Ei- vastuuhoitajat liikkuvat tarvittaessa eri kotihoidon alueilla. Kysely lähetettiin Imatraa lukuun ottamatta kaikille Eksoten kotihoidon hoitajille. Kyselyyn vastasi 39 hoitajaa. Vastausprosentti jäi alle 10 %:iin.
Tutkimustulosten perusteella vastuuhoitajamalli oli vaikuttanut vastuuhoitajien työskentelyyn siten, että heidän työnsä oli monipuolistunut. Vastaajien mukaan asiakkaan asioihin paneutuminen oli huolellisempaa ja he pystyivät luomaan asiakkaan kanssa yksilöllisen hoitosuhteen. Toisaalta myös kirjallisten töiden ja testien tekeminen asiakkaille oli lisääntynyt. Vastuuhoitajan tärkeimpänä tehtävänä nähtiin asiakkaan kokonaishoidosta huolehtiminen. Tulosten mukaan vastuuhoitajuus on parantanut kotihoidon palvelujen laatua. Vastaajien mielestä vastuuhoitajuutta tulisi kehittää niin, että heillä olisi enemmän aikaa asiakkaalle ja, että he pääsisivät useammin käymään oman asiakkaan luona. Myös kirjallisten töiden tekemiseen tulisi olla enemmän aikaa. Tulosten mukaan vastuuhoitajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta GDS 15-mittarista, sosiaalisista etuuksista, teknologiaan liittyvistä asioista sekä hoidon tarpeen arvioinnista.
Opinnäytetyössä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää vastuuhoitajuuden kehittämiseen kotihoidossa. Myös esiin nousseita koulutustarpeita voidaan hyödyntää käytännön tasolla, kun halutaan varmistaa työntekijöiden riittävän monipuolinen osaaminen vastuuhoitajuuteen liittyvissä asioissa. Jatkotutkimusaiheina voisi olla muun muassa tutkimus vastuuhoitaja mallista asiakkaiden kokemana ja Eksoten kotihoidon tiimimalli vaikutus vastuuhoitajuuden toteutumiseen.