”HEI, TONNE PITÄÄ PÄÄSTÄ!” – Vanhempien kokemuksia Joensuun avoimesta varhaiskasvatuksesta
Satokangas, Emmi (2017)
Satokangas, Emmi
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321217
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vanhempien kokemuksia Joensuun avoimesta varhaiskasvatuksesta. Tarkemman tarkastelun alla olivat vanhempien perusteet valita avoin varhaiskasvatus päivähoitomuodoksi, tärkeäksi koetut asiat avoimessa varhaiskasvatuksessa sekä sen kehittämisehdotukset. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu ja aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuskohteena olivat päivähoitopalveluita käyttävät perheet, joiden varhaiskasvatusikäisillä lapsilla ei ole täysi hoidontarve. Yksilöhaastattelin opinnäytetyötäni varten vanhempia, joilla kaikilla on kokemuksia avoimesta varhaiskasvatuksesta.
Tuloksissa kävi ilmi, että pääsyy avoimen varhaiskasvatuksen valinnalle oli toisen vanhemman oleminen kotona ja sen seurauksena heillä ei ollut välttämätöntä tarvetta päivähoitoon. Yksi tärkeä peruste oli taloudelliset syyt; avoimeen varhaiskasvatustoimintaan osallistuminen ei vaikuta perheen saamaan kotihoidontukeen. Vanhemmat kokivat tärkeäksi heidän saaman tuen kasvatustyöhön ja omaan jaksamiseen, toisiin vanhempiin tutustumisen, vertaistuen, lapsen ryhmätaitojen ja kouluvalmiuksien kehittymisen, lapsen oman ikäiset kaverisuhteet sekä monipuolisen ja ohjatun toiminnan järjestämisen. Kehittämiskohteiksi nousivat yhteistoiminnan järjestäminen henkilökunnalle ja perheille, tiedottaminen, ryhmäkoot ja ikäjakaumat sekä henkilökunta- ja aikaresurssit. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää avoimen varhaiskasvatuksen kehittämisessä, jotta toiminta vastaisi mahdollisimman paljon perheiden tarpeita ja toiveita.
Opinnäytetyön jatkotutkimusideoita ovat avoimen varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemusten selvittäminen siitä, kuinka he kokevat pystyvänsä työssään vastaamaan perheiden tarpeisiin, esimerkiksi vanhemmuuden tukemisen osalta. Toinen jatkotutkimusidea olisi selvittää lasten kokemuksia avoimen varhaiskasvatuksen toiminnasta.
Tuloksissa kävi ilmi, että pääsyy avoimen varhaiskasvatuksen valinnalle oli toisen vanhemman oleminen kotona ja sen seurauksena heillä ei ollut välttämätöntä tarvetta päivähoitoon. Yksi tärkeä peruste oli taloudelliset syyt; avoimeen varhaiskasvatustoimintaan osallistuminen ei vaikuta perheen saamaan kotihoidontukeen. Vanhemmat kokivat tärkeäksi heidän saaman tuen kasvatustyöhön ja omaan jaksamiseen, toisiin vanhempiin tutustumisen, vertaistuen, lapsen ryhmätaitojen ja kouluvalmiuksien kehittymisen, lapsen oman ikäiset kaverisuhteet sekä monipuolisen ja ohjatun toiminnan järjestämisen. Kehittämiskohteiksi nousivat yhteistoiminnan järjestäminen henkilökunnalle ja perheille, tiedottaminen, ryhmäkoot ja ikäjakaumat sekä henkilökunta- ja aikaresurssit. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää avoimen varhaiskasvatuksen kehittämisessä, jotta toiminta vastaisi mahdollisimman paljon perheiden tarpeita ja toiveita.
Opinnäytetyön jatkotutkimusideoita ovat avoimen varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemusten selvittäminen siitä, kuinka he kokevat pystyvänsä työssään vastaamaan perheiden tarpeisiin, esimerkiksi vanhemmuuden tukemisen osalta. Toinen jatkotutkimusidea olisi selvittää lasten kokemuksia avoimen varhaiskasvatuksen toiminnasta.