Näkemyksiä videovälitteisyydestä Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä
Korhonen, Veera; Korpela, Jeanna (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Korhonen, Veera
Korpela, Jeanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421391
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin aikuissosiaalityön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Espoon kaupungin aikuissosiaalityön piirissä työskentelevien sosiaaliohjaajien sekä asiakkaiden näkemyksiä videovälitteisyydestä osana sosiaaliohjausta. Tavoitteena oli saada näkemyksiä siitä, että millaisia edistäviä ja hidastavia tekijöitä videovälitteisyydestä nousee esille.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sosiaaliohjausta, aikuissosiaalityötä ja sähköisiä palveluita sosiaalialalla sekä videovälitteisyyttä sosiaalityön kentällä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelimme kolmea sosiaaliohjaajaa ja kahta asiakasta. Opinnäytetyölle muodos-tui kolme tutkimuskysymystä: Millaisia näkemyksiä sosiaaliohjaajilla ja asiakkailla on video-palveluiden käytöstä osana sosiaaliohjausta, millaisia edistäviä tai estäviä asioita videopuhelun käytöstä osana sosiaaliohjausta nousee esille sekä miten kiinnostavana osana sosiaaliohjaajat ja asiakkaat näkevät videopuheluiden hyödyntämisen sosiaaliohjauksessa? Aineisto purettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella haastateltavat eivät halua, että sosiaaliohjauksen aito kohtaaminen korvattaisiin videoetäyhteydellä. Videoyhteydet koetaan enemmän vapaa-ajan toimintoina, joilla ystäviin ja sukulaisiin pidetään yhteyttä. Videoyhteys sosiaaliohjauksessa nähtiin vaihtoehtoisena tapana asioida yksilöllisissä tilanteissa. Videoyhteydelle nähtiin kuitenkin potentiaalia joihinkin tilanteisiin. Videoyhteys nähtiin hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi liikuntarajoitteiselle tai henkilölle, jonka on vaikea poistua kotoa. Videoyhteyden arveltiin helpottavan ajankäyttöä asiakkaiden näkökulmasta. Toisaalta nousi huoli teknologian toimivuudesta ja siitä, kuinka se voi vaikuttaa asiakassuhteeseen. Esimerkiksi nettiyhteyden toimivuus, äänen ja kuvan pätkiminen, sekä muut mahdolliset toimintahäiriöt voivat vaikut-taa negatiivisesti asiakassuhteeseen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sosiaaliohjausta, aikuissosiaalityötä ja sähköisiä palveluita sosiaalialalla sekä videovälitteisyyttä sosiaalityön kentällä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelimme kolmea sosiaaliohjaajaa ja kahta asiakasta. Opinnäytetyölle muodos-tui kolme tutkimuskysymystä: Millaisia näkemyksiä sosiaaliohjaajilla ja asiakkailla on video-palveluiden käytöstä osana sosiaaliohjausta, millaisia edistäviä tai estäviä asioita videopuhelun käytöstä osana sosiaaliohjausta nousee esille sekä miten kiinnostavana osana sosiaaliohjaajat ja asiakkaat näkevät videopuheluiden hyödyntämisen sosiaaliohjauksessa? Aineisto purettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella haastateltavat eivät halua, että sosiaaliohjauksen aito kohtaaminen korvattaisiin videoetäyhteydellä. Videoyhteydet koetaan enemmän vapaa-ajan toimintoina, joilla ystäviin ja sukulaisiin pidetään yhteyttä. Videoyhteys sosiaaliohjauksessa nähtiin vaihtoehtoisena tapana asioida yksilöllisissä tilanteissa. Videoyhteydelle nähtiin kuitenkin potentiaalia joihinkin tilanteisiin. Videoyhteys nähtiin hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi liikuntarajoitteiselle tai henkilölle, jonka on vaikea poistua kotoa. Videoyhteyden arveltiin helpottavan ajankäyttöä asiakkaiden näkökulmasta. Toisaalta nousi huoli teknologian toimivuudesta ja siitä, kuinka se voi vaikuttaa asiakassuhteeseen. Esimerkiksi nettiyhteyden toimivuus, äänen ja kuvan pätkiminen, sekä muut mahdolliset toimintahäiriöt voivat vaikut-taa negatiivisesti asiakassuhteeseen.