Sairaanhoitaja osaamisen varmistajana kotihoidossa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin tilaustyönä Helsingin kaupungin kotihoidon eteläiselle palvelualueelle. Opinnäytetyö käsittelee sairaanhoitajan työtä, lähihoitajien sairaanhoidollisten toimenpiteiden ja lääkehoidon osaamisen varmistajana Helsingin kaupungin kotihoidossa. Sairaanhoitajien työtehtäviin kotihoidossa kuuluu seurata lääkehoidon kokonaisosaamista ja vastata lähi- sekä perushoitajien, alan opiskelijoiden ja kotiavustajien lääkehoidon perehdytyksestä. Sairaanhoidolliset toimenpiteet ovat sidoksissa lainmukaiseen lupakäytänteeseen ja Helsingin kaupunki on luonut näyttöprosessijärjestelmän, jonka tarkoituksena on varmistaa hoitohenkilöstön lääkehoidon- sekä sairaanhoidollisten toimenpiteiden osaaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa siitä minkälaiseksi sairaanhoitajat arvioivat lähihoitajan sairaanhoidollisten toimenpiteiden ja lääkehoidon osaamisen näyttöprosessin jälkeen.

Opinnäytetyön keskeisimpiä käsitteitä ovat ammatillinen osaaminen, näyttöön perustuva hoitotyö, potilasturvallisuus, ohjausosaaminen ja kliininen hoitotyö. Näiden lisäksi keskeisimpiin käsitteisiin kuuluvat myös työtä ohjaava lainsäädäntö sekä kotihoidossa työskenteleminen.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa ja kysely osoitettiin vuonna 2017 syksyllä (09.10-29.10.2017) Helsingin kaupungin eteläisen palvelualueen kotihoidossa työskenteleville, 44:lle sairaanhoitajalle ja terveydenhoitajalle sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 11 hoitajaa. Kysymykset muotoiltiin väittämiksi ja jaoteltiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaan. Kyselylomakkeen väittämille luotiin 5-asteinen Likert-asteikko ja vastaukset annettiin valitsemalla monivalinta-vaihtoehdoista. Lomakkeessa oli myös avoimia kysymyksiä, joihin vastattiin vapaamuotoisesti. Tulosten analysoimista varten luotiin taulukko, jossa saadut vastaukset esitettiin vastaajamäärinä. Osa tuloksista avattiin kuvioina, joissa vastaajamäärät muutettiin prosenttiluvuiksi. Tuloksia tulkitsimme peilaten prosenttilukuja sairaanhoitajien kokemuksiin näytön suorittajan osaamisesta näyttöprosessin jälkeen.

Vastausten perusteella Helsingin kaupungin eteläisen palvelualueen kotihoitoyksiköiden sairaanhoitajat eivät ole täysin tietoisia näyttöprosessiin liittyvistä tehtävistä ja sairaanhoitajat arvioivat ohjausosaamisensa varsin hyväksi. Vastausten perusteella sairaanhoitaja tarvitsee työskennellessään vahvat ohjausosaamisen, organisoimisen ja kliinisen hoitotyön osaamisen taidot. Sairaanhoidollisten toimenpiteiden ja lääkehoidon osaamisen näyttökriteerit herättävät keskustelua työyhteisöissä erityisesti prosessiin liittyvän epätietoisuuden ja sen toteuttamiseen liittyvien eriävien vastaanottotyylien vuoksi. Tämän tutkimuksen tulosten avulla Helsingin kaupungin kotihoidon on mahdollista kehittää lähihoitajille tarkoitettua näyttöprosessia selkeämmäksi jokaisen osallisen näkökulmasta. Näyttöprosessia kehittäessä keskiöön nousi sairaanhoitajien perehdyttäminen näyttöjen vastaanottamiseen. Sairaanhoitajan tuntiessa työtehtävänsä, on hänen myös luontevampaa kehittää omaa toimintaansa realistisesti sekä hyödyntää asiantuntijuuttaan. Perehdytykseen paneutuminen ja näyttöprosessin selkiyttäminen lisäävät myös entisestään hoitotyön laatua ja potilasturvallisuuden toteutumista.

This thesis was carried out as a commissioned study for the Southern home care unit of the City of Helsinki. The thesis is concerned with the tasks nurses have and how the practical nurses are completing medical procedures and ensuring the medical competence in home care, provided by the City of Helsinki. Nurses’ tasks in home care include the monitoring of overall competence in medication administration and the responsibility for providing orientation on medication for practical nurses, nursing assistants, nursing students and home care workers. The nursing procedures are bound by a statutory licensing practice, and the City of Helsinki has created a system for the process of demonstrating competence, which aims at ensuring the medication and nursing procedures competence of nursing staff. The purpose of this thesis was to gather knowledge of the appraisal of practical nurses in nursing and medical skills after competence demonstration, by a nurse manager.

The key concepts used in this thesis include professional competence, evidence based nursing, patient safety, counselling competence and clinical nursing. Other essential concepts include the legislation steering the work as well as working in home care.

A quantitative approach was selected as the research method. An electronic questionnaire survey was conducted among 44 nurses and public health nurses working in the Southern home care unit of the City of Helsinki in the autumn of 2017 (Oct 9, 2017 to Oct 29, 2017). 11 nurses responded to the questionnaire. The questions were formulated as statements and divided into themes according to the research questions. A 5-point Likert scale was created for the statements of the questionnaire, and the respondents gave their responses by choosing between multiple choice question alternatives. The form also included opened questions where freely worded responses could be written. To analyze the results, a table presenting the obtained responses in numbers was created. Some of the responses were analyzed as graphs where the numbers of respondents were given as percentages. The results were interpreted by comparing the percentages with the nurses’ experiences regarding the competence of the persons demonstrating their competence after the demonstration process.

Based on the responses, the nurses of the Southern home care unit of the City of Helsinki are not fully aware of the tasks related to the competence demonstration process, and nurses evaluated that their counselling competence was quite good. The responses also indicate that nurses need strong skills in counselling and organization, as well as clinical nursing in their work. The criteria for demonstrating competence in nursing procedures and medication stimulate discussion in working communities, particularly owing to the uncertainty related to the process and different styles of receiving demonstrations. The results of this study can be used by the home care of the City of Helsinki to develop the competence demonstration process intended for practical nurses to become clearer for everyone involved. In connection with the development of the demonstration process, providing orientation for nurses on the reception of the competence demonstrations rose to the forefront. When nurses are familiar with their tasks, developing activities realistically and utilizing expertise will also come more naturally for them. Putting effort in orientation and clarifying the competence the demonstration process will come to further enhance the quality of nursing and the implementation of patient safety.