Mitkä tekijät edistävät tai estävät +45-vuotiaiden työllistymistä? : Näkökulmia ja kokemuksia ESR-projektiin osallistuneilta asiakkailta ja projektityöntekijöiltä
Hätönen, Anne-Mari; Mäkelä, Paula (2017)
Hätönen, Anne-Mari
Mäkelä, Paula
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821814
Tiivistelmä
Työllisyyden hoitoon liittyvät toimenpiteet ovat aktivointipolitiikan ensisijaisia tavoitteita. Yhteiskunnan monimuotoistuminen, kansainvälistyminen sekä osaamistarpeiden kasvaminen ovat haasteena +50-vuotiaiden työllistymiselle. Huolena on muun muassa pitkittynyt työttömyys, joka koskettaa erityisesti ikääntyviä työttömiä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät ja estävät +45-vuotiaiden työllistymistä. Opinnäytetyö liittyi Länsi-Uudellamaalla toteutettuun Luksian, Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan, ESR-projektiin TEHDAS-tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä, jonka tavoitteena oli ohjata +45-vuotiaita työelämään. Projekti toimi Länsi-Uudellamaalla ajanjaksolla elokuu 2015-kesäkuu 2017.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu ajankohtaisiin julkaisuihin ja aineistoihin käsitellen työttömyyttä yleiseltä tasolta henkilökohtaiselle tasolle. Opinnäytetyössä sovellettiin tiedonkeruussa ja prosessoinnissa triangulaatiota eli monimenetelmäisyyttä painottaen laadullista aineistoa. Aineistona oli määrällinen seurantakysely TEHDAS-projektin entisille asiakkaille sekä laadullinen aineisto, joka kerättiin TEHDAS-projektin asiakkailta ja projektityöntekijöiltä teemahaastattelujen avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teoriasidonnaisesti.
Opinnäytetyön seurantakyselyn ja laadullisen aineiston tulokset osoittavat, että ryhmämuotoisella vertaistukeen ja laadukkaaseen ohjaukseen sekä koulutuksellisiin sisältöihin perustuvalla toimenpiteellä on positiivinen ja aktivoiva vaikutus työllistymiseen. Työllistymistä estäneitä tekijöitä aineiston mukaan olivat muun muassa urasuunnittelutaitojen puute, korkea ikä, työttömyyden negatiivinen vaikutus identiteettiin sekä riittämätön tieto palveluista. Tulosten valossa TEHDAS-projektin toiminta oli kustannustehokasta vaikuttaen työllisyyden edistämisen lisäksi ihmisten ohjautumiseen oikeiden palveluiden piiriin hyvän verkostoyhteistyön avulla.
Tavoitteena on, että opinnäytetyön tuloksia ja kehittämisehdotuksia hyödynnetään tulevissa ja jo olemassa olevissa työllistämiseen tähtäävissä projekteissa ja palveluissa. Iän ja muiden rajoitteiden kohtaanto-ongelman ratkaisuna voisi olla mielestämme yritysten ja yhteiskunnan panostaminen työntekijöiden työkyvyn aktiiviseen säilyttämiseen ja työntekijän uudistumisen tukemiseen sekä työtehtävien uudelleen muotoiluun. Joustavia polkuja työelämään ilman turhaa byrokratiaa tulisi kehittää, jotta osallisuus yhteiskunnassa toteutuisi paremmin. Opinnäytetyömme kehittämisehdotuksena on, että tasavertaiset ja yhdenmukaiset aikuisten ohjauspalvelut olisivat kiinteä osa palvelujärjestelmää nuorten ohjaamojen rinnalla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu ajankohtaisiin julkaisuihin ja aineistoihin käsitellen työttömyyttä yleiseltä tasolta henkilökohtaiselle tasolle. Opinnäytetyössä sovellettiin tiedonkeruussa ja prosessoinnissa triangulaatiota eli monimenetelmäisyyttä painottaen laadullista aineistoa. Aineistona oli määrällinen seurantakysely TEHDAS-projektin entisille asiakkaille sekä laadullinen aineisto, joka kerättiin TEHDAS-projektin asiakkailta ja projektityöntekijöiltä teemahaastattelujen avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teoriasidonnaisesti.
Opinnäytetyön seurantakyselyn ja laadullisen aineiston tulokset osoittavat, että ryhmämuotoisella vertaistukeen ja laadukkaaseen ohjaukseen sekä koulutuksellisiin sisältöihin perustuvalla toimenpiteellä on positiivinen ja aktivoiva vaikutus työllistymiseen. Työllistymistä estäneitä tekijöitä aineiston mukaan olivat muun muassa urasuunnittelutaitojen puute, korkea ikä, työttömyyden negatiivinen vaikutus identiteettiin sekä riittämätön tieto palveluista. Tulosten valossa TEHDAS-projektin toiminta oli kustannustehokasta vaikuttaen työllisyyden edistämisen lisäksi ihmisten ohjautumiseen oikeiden palveluiden piiriin hyvän verkostoyhteistyön avulla.
Tavoitteena on, että opinnäytetyön tuloksia ja kehittämisehdotuksia hyödynnetään tulevissa ja jo olemassa olevissa työllistämiseen tähtäävissä projekteissa ja palveluissa. Iän ja muiden rajoitteiden kohtaanto-ongelman ratkaisuna voisi olla mielestämme yritysten ja yhteiskunnan panostaminen työntekijöiden työkyvyn aktiiviseen säilyttämiseen ja työntekijän uudistumisen tukemiseen sekä työtehtävien uudelleen muotoiluun. Joustavia polkuja työelämään ilman turhaa byrokratiaa tulisi kehittää, jotta osallisuus yhteiskunnassa toteutuisi paremmin. Opinnäytetyömme kehittämisehdotuksena on, että tasavertaiset ja yhdenmukaiset aikuisten ohjauspalvelut olisivat kiinteä osa palvelujärjestelmää nuorten ohjaamojen rinnalla.