Veropetoksen tunnistaminen tilitoimistoympäristössä
Kaivola, Suvi (2016)
Kaivola, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121921955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121921955
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella veronkierron tunnistamista tilitoimistoympäristössä. Tavoitteena on luoda ohjeet siitä, miten yksittäinen työntekijä tilitoimistossa kykenee tunnistamaan asiakkaan veronkierron sekä osaa toimia sellaisen ilmaantuessa. Tutkimuksen yhteistyöyrityksenä on Espoossa sijaitseva tilitoimisto.
Harmaan talouden yleistyessä aihe on erittäin ajankohtainen. Talousrikoksista tehdyt rikosilmoitukset ovat viime vuosina lisääntyneet, ja petoksista yli 80 prosenttia on törkeitä. Harmaan talouden urheina eivät ole pelkästään valtion viranomaiset, vaan menettelyllä heikennetään muidenkin yritysten kilpailuasemaa.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin veronkierron määritelmää, yleisiä säädöksiä yrityksen verotuksesta, tilastoja sekä tilitoimiston roolia asiakkaan talousrikoksessa. Teoriaperustana käytettiin alan kirjallisuutta sekä kirjanpito ja rikoslainsäädäntöä. Empiirisessä tutkimuksessa tarkoituksena oli kartoittaa miten epäilyt talousrikoksista tilitoimistokirjanpitäjän työssä huomataan, ja kuinka kyseisissä tapauksissa toimitaan. Empiirisen osion lähteenä käytettiin haastatteluja sekä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä ja esimerkkitapauksia veronkiertorikoksista. Yhteistyötilitoimiston toimitusjohtajan haastattelu tehtiin syksyllä 2016.
Tutkimuksessa selvisi, että veronkierron tunnistaminen ei ole yksiselitteistä. Sen arviointi vaatii ammattitaitoa, tilannetajua sekä parhaimmillaan jopa ihmistuntemusta. Veropetokset vaativat tekijältään suunnitelmallisuutta sekä toistuvaa, johdonmukaista henkilökohtaisia hyötyjä tavoittelevaa toimintaa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tämänhetkiset resurssit keskittyvät pitkälti rikosten tunnistamiseen siinä vaiheessa, kun teko on jo tapahtunut useita vuosia sitten. Koska useimmat veropetokset vaativat vääristeltyä tietoa kirjanpitovaiheessa, kirjanpitäjän rooli rikostapauksissa on merkittävä. Tulosten perusteella onnistuttiin luomaan tilitoimiston kirjanpitäjälle tiivistetty ohje, jonka avulla veronkiertoyritysten tunnusmerkkien havaitseminen on mahdollista jo kirjanpitovaiheessa.
Harmaan talouden yleistyessä aihe on erittäin ajankohtainen. Talousrikoksista tehdyt rikosilmoitukset ovat viime vuosina lisääntyneet, ja petoksista yli 80 prosenttia on törkeitä. Harmaan talouden urheina eivät ole pelkästään valtion viranomaiset, vaan menettelyllä heikennetään muidenkin yritysten kilpailuasemaa.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin veronkierron määritelmää, yleisiä säädöksiä yrityksen verotuksesta, tilastoja sekä tilitoimiston roolia asiakkaan talousrikoksessa. Teoriaperustana käytettiin alan kirjallisuutta sekä kirjanpito ja rikoslainsäädäntöä. Empiirisessä tutkimuksessa tarkoituksena oli kartoittaa miten epäilyt talousrikoksista tilitoimistokirjanpitäjän työssä huomataan, ja kuinka kyseisissä tapauksissa toimitaan. Empiirisen osion lähteenä käytettiin haastatteluja sekä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä ja esimerkkitapauksia veronkiertorikoksista. Yhteistyötilitoimiston toimitusjohtajan haastattelu tehtiin syksyllä 2016.
Tutkimuksessa selvisi, että veronkierron tunnistaminen ei ole yksiselitteistä. Sen arviointi vaatii ammattitaitoa, tilannetajua sekä parhaimmillaan jopa ihmistuntemusta. Veropetokset vaativat tekijältään suunnitelmallisuutta sekä toistuvaa, johdonmukaista henkilökohtaisia hyötyjä tavoittelevaa toimintaa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tämänhetkiset resurssit keskittyvät pitkälti rikosten tunnistamiseen siinä vaiheessa, kun teko on jo tapahtunut useita vuosia sitten. Koska useimmat veropetokset vaativat vääristeltyä tietoa kirjanpitovaiheessa, kirjanpitäjän rooli rikostapauksissa on merkittävä. Tulosten perusteella onnistuttiin luomaan tilitoimiston kirjanpitäjälle tiivistetty ohje, jonka avulla veronkiertoyritysten tunnusmerkkien havaitseminen on mahdollista jo kirjanpitovaiheessa.