Uusmaalaisten toisen asteen opiskelijoiden yhteiskunnallinen valveutuneisuus ja työelämätietous

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Työväen Sivistysliitto TSL:lle ja sen tarkoituksena oli tutkia uusmaalaisten lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien mielipiteitä ja asenteita työelämää, politiikkaa sekä muita yhteiskunnallisia asioita kohtaan, josta myös tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui. Aiempia tutkimuksia näin rajatusta joukosta ei olla tehty. Sekä vertailupohjaa että taustatietoa haettiin pitkälti Valtion nuorisoasiainneuvoston julkaisemista Nuorisobarometreistä.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Toteutus tapahtui tutkimusluvat saatua strukturoidulla Surveypal-kyselyllä Wilman välityksellä maaliskuussa 2017. Kysely jaettiin karkeasti kuuteen eri osaan: taustakysymyksiin, väitteisiin yhteiskunnallisista asioista, eduskuntapuolueiden jaotteluun ja miellyttävyyteen, väitteisiin politiikasta, väitteisiin työelämästä ja vapaaseen sanaan. Tulokset on jaoteltu erikseen vielä opiskelupaikoittain ja sukupuolen mukaan.

Tulosten perusteella uusmaalaiset nuoret kokivat äänestämisen tärkeäksi oikeudeksi, mutta puolueisiin kuuluminen ja ehdokkuus vaaleissa ei juurikaan kiinnosta. Myös yhteiskunnallisten asioiden opetusta kaivattiin lisää kouluihin. Eduskuntapuolueet osattiin jaotella vasemmisto-oikeisto -akselille ja selkeästi miellyttävin puolue uusmaalaisten toisen asteen opiskelijoiden mielestä oli vihreät. Vastaajat kokivat tietävänsä työelämän pelisäännöt ja joka toinen aikoo järjestäytyä työelämässä. Nuoret kokivat tietävänsä työmarkkinajärjestöjen olemassaolon syyt, mutta selvää enemmistöä ei kiinnosta työskentely pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna. Työelämäopetusta kaivattiin myös lisää kouluihin.

Attitudes of students in Uusimaa region in grammar schools and vocational schools towards working life and politics

Subscriber of this thesis is Työväen Sivistysliitto TSL and the objective was to research attitudes of students in Uusimaa region in grammar schools and vocational schools towards working life, politics and other matters of society. The theoretical base of the thesis was built on these topics. Prior study for such a limited target group has not been made. The information for comparing and for the background was collected mostly from youth barometers published by the state youth council.

Research method of this thesis is quantitative. Implementation of this thesis was made by using Surveypal questionnaire which was delivered for students by using Wilma student’s intranet. The questionnaire was divided on six parts; background questions, arguments about issues of society, division of the parties of Finnish parliament based on their comeliness, arguments about politics and working life and free comments. The results are also divided by institutions and genders.

Based on the results the young people from region of Uusimaa felt voting as important privilege, but being a member of political party or nominated candidate wasn’t seen interesting. Also the teaching of social studies was considered more needed in schools. The students were able to divide the political parties of Finnish parliament on left and right wing and the Green party was considered the most comeliness party. The target group felt that they have the knowledge about the rules of working life and half of the group is going to organize in a union in the future. The target group felt, they know the main reasons of existence of the organizations in the labourmarket, but it was clear that the majority are not interested in working as a chief shop steward or labour protection delegate. Education about working life was also considered more needed as part of the studies.