Voiko työnantaja saada työntekijät liikkumaan? : - tuuppauksen kehittäminen liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttöön
Lotti, Hanna (2017)
Lotti, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922054
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää keino, jolla työnantaja voi tehokkaasti vaikuttaa työntekijöiden liikkumisen edistämiseen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko tuuppaus- toimenpiteellä vaikuttaa työntekijöiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon heidän käyttäessä työnantajan tarjoamia liikunta- ja kulttuuriseteleitä, ja tätä kautta lisätä heidän liikkumista. Tuuppauksella tarkoitetaan sitä, että pyritään vaikuttamaan ihmisten käytökseen muotoilemalla valintaympäristöä ilman, että merkittävästä rajataan vaihtoehtojen määrää tai tehdään joistan valinnoista parempia ajallisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulu.
Tutkimus toteutettiin tuuppauksen kehittämisprosessina, jossa pyritään määrittämään henkilön päätöksenteon prosessin eri vaiheet, siinä ilmenevät pullonkaulat ja niiden taustalla vai-kuttavat ajattelun oikopolut ja ajatusvinoumat. Käyttäytymistaloustieteen tutkimuksen mukaan ajattelun oikopolut ja vinoumat vaikuttavat ihmisen päätöksentekoon ja niiden huomioimisella voidaan vaikuttaa siihen miten henkilö tekee valintoja ja sitä kautta käyttäytyy. Tämän tiedon perusteella kehitetään tuuppaus, jolla pyritään vaikuttamaan prosessin kriittisimpään osaan, jotta henkilö etenee päätösprosessissa haluttuun lopputulokseen eli siihen, että käyttää setelit liikkumiseen.
Tutkimuksessa toteutetun ennakkokyselyllä selvitettiin seteleiden käytön nykytila ja henkilöstön liikuntatottumuksia. Henkilön päätösprosessin määrityksessä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lisäksi haastatteluita. Aineiston perusteella seteleiden käytön ja liikuntaan kohdentamisen päätöksentekoon vaikuttavat muun muassa seuraavat psykologiset ilmiöt; tappioiden välttäminen, mentaalinen tiliöinti sekä nykyhetken hyötyjen ylipainotus. Näistä johtuen seteleiden arvon hyötyä halutaan maksimoida, seteleitä ei käytetä oman rahan tapaan, liikkumisen terveysvaikutusten hyödyt on vaikea nähdä päätöshetkessä ja seteleitä ei mielletä ensisi-jaisesti työhyvinvoinnin edistämisen keinona.
Tuuppaustoimenpiteen testaus toteutettiin kohdeorganisaation henkilöstön edustajille vertailukokeella, jossa toinen ryhmä oli tuuppaus-intervention kohde ja toinen vertailuryhmä. Tuuppaus-toimenpiteeksi valittiin seteleiden mukana toimitettava post it- lappu, johon käsin kirjoitetulla viestillä pyrittiin aktivoimaan liikunnan ja työhyvinvoinnin edistämisen mentaalisia tilejä ja näin vaikuttaa siihen, että setelit käytetään liikuntaan. Seitsemän viikon käyttöjakson jälkeen toteutetun loppukyselyn perusteella voidaan todeta, että tuuppaus-toimenpiteellä ei ollut merkittävää lisäävää vaikutusta seteleiden käytössä liikuntaan interventioryh-mässä verrattuna vertailuryhmään. Tutkimuksessa mallinnettu päätösprosessi ja siinä kehitetyt erilaiset tuuppauskeinot antavat kuitenkin tietoa ja kehitysehdotuksia siitä, miten työnantaja voi pyrkiä jatkossa edistämään työntekijöiden liikkumista ja tehostaa työhyvinvoinnin maksuvälineiden käyttöä.
Tutkimus toteutettiin tuuppauksen kehittämisprosessina, jossa pyritään määrittämään henkilön päätöksenteon prosessin eri vaiheet, siinä ilmenevät pullonkaulat ja niiden taustalla vai-kuttavat ajattelun oikopolut ja ajatusvinoumat. Käyttäytymistaloustieteen tutkimuksen mukaan ajattelun oikopolut ja vinoumat vaikuttavat ihmisen päätöksentekoon ja niiden huomioimisella voidaan vaikuttaa siihen miten henkilö tekee valintoja ja sitä kautta käyttäytyy. Tämän tiedon perusteella kehitetään tuuppaus, jolla pyritään vaikuttamaan prosessin kriittisimpään osaan, jotta henkilö etenee päätösprosessissa haluttuun lopputulokseen eli siihen, että käyttää setelit liikkumiseen.
Tutkimuksessa toteutetun ennakkokyselyllä selvitettiin seteleiden käytön nykytila ja henkilöstön liikuntatottumuksia. Henkilön päätösprosessin määrityksessä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lisäksi haastatteluita. Aineiston perusteella seteleiden käytön ja liikuntaan kohdentamisen päätöksentekoon vaikuttavat muun muassa seuraavat psykologiset ilmiöt; tappioiden välttäminen, mentaalinen tiliöinti sekä nykyhetken hyötyjen ylipainotus. Näistä johtuen seteleiden arvon hyötyä halutaan maksimoida, seteleitä ei käytetä oman rahan tapaan, liikkumisen terveysvaikutusten hyödyt on vaikea nähdä päätöshetkessä ja seteleitä ei mielletä ensisi-jaisesti työhyvinvoinnin edistämisen keinona.
Tuuppaustoimenpiteen testaus toteutettiin kohdeorganisaation henkilöstön edustajille vertailukokeella, jossa toinen ryhmä oli tuuppaus-intervention kohde ja toinen vertailuryhmä. Tuuppaus-toimenpiteeksi valittiin seteleiden mukana toimitettava post it- lappu, johon käsin kirjoitetulla viestillä pyrittiin aktivoimaan liikunnan ja työhyvinvoinnin edistämisen mentaalisia tilejä ja näin vaikuttaa siihen, että setelit käytetään liikuntaan. Seitsemän viikon käyttöjakson jälkeen toteutetun loppukyselyn perusteella voidaan todeta, että tuuppaus-toimenpiteellä ei ollut merkittävää lisäävää vaikutusta seteleiden käytössä liikuntaan interventioryh-mässä verrattuna vertailuryhmään. Tutkimuksessa mallinnettu päätösprosessi ja siinä kehitetyt erilaiset tuuppauskeinot antavat kuitenkin tietoa ja kehitysehdotuksia siitä, miten työnantaja voi pyrkiä jatkossa edistämään työntekijöiden liikkumista ja tehostaa työhyvinvoinnin maksuvälineiden käyttöä.