Voiko työnantaja saada työntekijät liikkumaan? : - tuuppauksen kehittäminen liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttöön

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää keino, jolla työnantaja voi tehokkaasti vaikuttaa työntekijöiden liikkumisen edistämiseen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko tuuppaus- toimenpiteellä vaikuttaa työntekijöiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon heidän käyttäessä työnantajan tarjoamia liikunta- ja kulttuuriseteleitä, ja tätä kautta lisätä heidän liikkumista. Tuuppauksella tarkoitetaan sitä, että pyritään vaikuttamaan ihmisten käytökseen muotoilemalla valintaympäristöä ilman, että merkittävästä rajataan vaihtoehtojen määrää tai tehdään joistan valinnoista parempia ajallisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulu.

Tutkimus toteutettiin tuuppauksen kehittämisprosessina, jossa pyritään määrittämään henkilön päätöksenteon prosessin eri vaiheet, siinä ilmenevät pullonkaulat ja niiden taustalla vai-kuttavat ajattelun oikopolut ja ajatusvinoumat. Käyttäytymistaloustieteen tutkimuksen mukaan ajattelun oikopolut ja vinoumat vaikuttavat ihmisen päätöksentekoon ja niiden huomioimisella voidaan vaikuttaa siihen miten henkilö tekee valintoja ja sitä kautta käyttäytyy. Tämän tiedon perusteella kehitetään tuuppaus, jolla pyritään vaikuttamaan prosessin kriittisimpään osaan, jotta henkilö etenee päätösprosessissa haluttuun lopputulokseen eli siihen, että käyttää setelit liikkumiseen.

Tutkimuksessa toteutetun ennakkokyselyllä selvitettiin seteleiden käytön nykytila ja henkilöstön liikuntatottumuksia. Henkilön päätösprosessin määrityksessä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lisäksi haastatteluita. Aineiston perusteella seteleiden käytön ja liikuntaan kohdentamisen päätöksentekoon vaikuttavat muun muassa seuraavat psykologiset ilmiöt; tappioiden välttäminen, mentaalinen tiliöinti sekä nykyhetken hyötyjen ylipainotus. Näistä johtuen seteleiden arvon hyötyä halutaan maksimoida, seteleitä ei käytetä oman rahan tapaan, liikkumisen terveysvaikutusten hyödyt on vaikea nähdä päätöshetkessä ja seteleitä ei mielletä ensisi-jaisesti työhyvinvoinnin edistämisen keinona.

Tuuppaustoimenpiteen testaus toteutettiin kohdeorganisaation henkilöstön edustajille vertailukokeella, jossa toinen ryhmä oli tuuppaus-intervention kohde ja toinen vertailuryhmä. Tuuppaus-toimenpiteeksi valittiin seteleiden mukana toimitettava post it- lappu, johon käsin kirjoitetulla viestillä pyrittiin aktivoimaan liikunnan ja työhyvinvoinnin edistämisen mentaalisia tilejä ja näin vaikuttaa siihen, että setelit käytetään liikuntaan. Seitsemän viikon käyttöjakson jälkeen toteutetun loppukyselyn perusteella voidaan todeta, että tuuppaus-toimenpiteellä ei ollut merkittävää lisäävää vaikutusta seteleiden käytössä liikuntaan interventioryh-mässä verrattuna vertailuryhmään. Tutkimuksessa mallinnettu päätösprosessi ja siinä kehitetyt erilaiset tuuppauskeinot antavat kuitenkin tietoa ja kehitysehdotuksia siitä, miten työnantaja voi pyrkiä jatkossa edistämään työntekijöiden liikkumista ja tehostaa työhyvinvoinnin maksuvälineiden käyttöä.

The primary goal of the study was to develop a nudge for the use of wellbeing vouchers. A nudge is a form of choice architecture that affects people´s behavior in an expected way without excluding any options or significantly changing their economic consequences. Laurea University of Applied Sciences which commissioned the thesis project wanted to find ways to increase the wellbeing of its staff by supporting exercising.

The study was implemented as a nudge development process. The thesis includes a theory section and an empirical section that deals with the nudge development process. The theo-retical section discusses wellbeing at work, workability and the main theories of behavioral economics and nudging. The empirical part focuses on the different steps of designing a nudg-ing strategy.

The study involved both quantitative and qualitative methods. First, a survey was conducted among the staff of Laurea University of Applied Sciences to determine how the vouchers were used. Second, theme interviews were carried out with four staff members to understand the decision process of the vouchers. Based on the results the main heuristics and influences be-hind the decision-making were determined. Those main psychological heuristics are loss aver-sion, mental accounting and hyperbolic discounting. Because these people tend to use vouch-ers in a different way compared to their own money, it is hard to see the benefit of exercising in this moment and the vouchers are not seen as a way to increase workability.

The tested nudge was a post-it note on top of the vouchers. The aim was to activate two mental accounts with this note; the mental account for exercising and the mental account of wellbeing at work. The nudge was tested in a partly randomized controlled trial. The study showed that the developed nudge didn’t increase the voucher use to exercising in the inter-vention group compared to the control group.

Although the impact of the tested nudge couldn’t be proved, the study gathered information on how the vouchers are used and what the decision process in their use is. With the different nudges developed in this study and the development suggestions employers can improve their processes when using wellbeing vouchers.