Työhyvinvoinnin kehittäminen mainostoimistossa
Tikkanen, Janina (2017)
Tikkanen, Janina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222489
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli tutkielmatyyppinen työ, jonka tarkoituksena oli kehittää työhyvinvointia mainostoimisto Kari Eklund – Dm Oy:ssä. Tavoitteena oli selvittää tämänhetkistä työhyvinvoinnin tilaa ja luoda mahdollisia kehitysehdotuksia, joiden avulla voidaan parantaa työhyvinvointia yrityksessä. Tavoite oli löytää työntekijöille ja esimiehille hyviä vinkkejä ja ehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikalla. Tavoite oli myös löytää tärkeimmät ja ajankohtaisimmat kehityskohteet sekä niille kehitysehdotukset. Tavoite ei ollut parantaa kaikkia ongelmia yhdellä kertaa, vaan tehdä realistisia kehitysehdotuksia.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui työhyvinvoinnin teoriasta, joka jaettiin neljään eri osa-alueeseen. Työhyvinvointia käsiteltiin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen työhyvinvoinnin näkökulmista. Siinä kerrottiin, minkälainen merkitys ja hyöty työhyvinvoinnista on yritykselle. Tietoperustassa kerrottiin niistä eri tekijöistä, jotka edistävät työhyvinvointia näillä neljällä edellä mainituilla osa-alueella sekä kerrottiin, minkälaisia toimenpiteitä varsinainen suunnitelma sisältää. Tietoperustan tarkoitus oli myös toimia eräänlaisena työhyvinvoinnin tietopakettina yrityksen työntekijöille.
Työhyvinvoinnin tämänhetkisen tilan selvittämiseksi ja kehityskohteiden löytämisen tueksi tehtiin laadullinen tutkimus. Tutkimus suoritettiin sähköpostihaastattelun avulla. Haastattelu lähetettiin sähköpostin välityksellä kaikille yrityksen (5) työntekijöille. Sähköpostihaastattelun kysymykset jaettiin neljän eri teeman alle, jotka ilmenivät myös teoreettisessa viitekehyksessä. Tulosten analysoimisessa käytettiin teemoittelua.
Opinnäytteen tuloksena selvisi, että työhyvinvointi on pääosin hyvällä tasolla. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat työn ergonomian kehittäminen, kehityskeskustelujen järjestäminen ja työyhteisön ilmapiirin arkinen nostatus. Ergonomian kehittämiseksi ehdotettiin työterveyden fysioterapeutin kutsumista työpaikalle tarkistamaan tasot ja tuolit sekä uutena hankintana sähköisesti säädettävät työpöydät. Kehityskeskusteluja alettaisiin esimiehen johdolla järjestää suunnitellusti ja säännöllisesti. Työyhteisön ilmapiirin arkiseen nostatukseen kehitysehdotukseksi syntyi ilmapiirikysely, jonka avulla työntekijät itse pääsisivät kehittämään ilmapiiriään.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui työhyvinvoinnin teoriasta, joka jaettiin neljään eri osa-alueeseen. Työhyvinvointia käsiteltiin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen työhyvinvoinnin näkökulmista. Siinä kerrottiin, minkälainen merkitys ja hyöty työhyvinvoinnista on yritykselle. Tietoperustassa kerrottiin niistä eri tekijöistä, jotka edistävät työhyvinvointia näillä neljällä edellä mainituilla osa-alueella sekä kerrottiin, minkälaisia toimenpiteitä varsinainen suunnitelma sisältää. Tietoperustan tarkoitus oli myös toimia eräänlaisena työhyvinvoinnin tietopakettina yrityksen työntekijöille.
Työhyvinvoinnin tämänhetkisen tilan selvittämiseksi ja kehityskohteiden löytämisen tueksi tehtiin laadullinen tutkimus. Tutkimus suoritettiin sähköpostihaastattelun avulla. Haastattelu lähetettiin sähköpostin välityksellä kaikille yrityksen (5) työntekijöille. Sähköpostihaastattelun kysymykset jaettiin neljän eri teeman alle, jotka ilmenivät myös teoreettisessa viitekehyksessä. Tulosten analysoimisessa käytettiin teemoittelua.
Opinnäytteen tuloksena selvisi, että työhyvinvointi on pääosin hyvällä tasolla. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat työn ergonomian kehittäminen, kehityskeskustelujen järjestäminen ja työyhteisön ilmapiirin arkinen nostatus. Ergonomian kehittämiseksi ehdotettiin työterveyden fysioterapeutin kutsumista työpaikalle tarkistamaan tasot ja tuolit sekä uutena hankintana sähköisesti säädettävät työpöydät. Kehityskeskusteluja alettaisiin esimiehen johdolla järjestää suunnitellusti ja säännöllisesti. Työyhteisön ilmapiirin arkiseen nostatukseen kehitysehdotukseksi syntyi ilmapiirikysely, jonka avulla työntekijät itse pääsisivät kehittämään ilmapiiriään.