Vesilasikyllästetyn männyn tasapainokosteus ja dimensiostabiilisuus
Myllylä, Hannu (2010)
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005128979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005128979
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten vesilasilla kyllästäminen vaikuttaa männyn tasapainokosteuteen ja dimensiostabiilisuuteen. Tavoitteena oli löytää vesilasikyllästetyille puutuotteille optimaalisin valmistusprosessi, millä dimensiostabiilisuus saataisiin mahdollisimman hyväksi ja tasapainokosteus mahdollisimman alhaiseksi. Tämän takia selvitimme myös erilaisten lämpökäsittelyjen vaikutusta vesilasikyllästetyn männyn ominaisuuksiin.
Koekappaleet valmistettiin männyn pintapuusta ja ne olivat kooltaan 25 x 15 x 50 mm. Koekappaleita oli yhteensä 80 ja ne jaettiin neljään ryhmään. Kaksi ryhmää oli vesilasikyllästetty ja näistä ryhmistä toinen oli lämpökäsitelty 160 °C asteessa ja toinen kuivattu normaalin sahatavaran tapaan 70 °C asteessa. Näitä verrattiin kahteen kyllästämättömään ryhmään, joista toinen oli lämpökäsitelty ja toinen normaalisti kuivattu. Tutkimus toteutettiin tasaannuttamalla koekappaleita eri ilmankosteuksissa. Tasaannutusjaksot muodostivat nousevan ja laskevan syklin, jossa koekappaleita siirrettiin kolmen eri tasaannutushuoneen välillä. Tasaannutukset aloitettiin kuivasta RH 20 % -huoneesta, jonka jälkeen kappaleet vietiin RH 65 % -huoneeseen ja lopulta kosteaan RH 90 % -huoneeseen. Sitten palattiin takaisin RH 65 % -huoneeseen ja lopulta RH 20 % -huoneeseen. Tällainen sykli toistettiin kolme kertaa, jotta tuloksia saataisiin riittävän pitkältä ajalta.
Vesilasikyllästetyn puun tulokset olivat kaikilta osin huonommat kuin kyllästämättö-millä vertailuryhmillä. Vesilasikyllästetyn puun mitat muuttuivat enemmän kosteuden vaihdellessa ja kosteus nousi paljon korkeammaksi kuin vertailuryhmillä. Kosteuserot tosin pysyivät pieninä RH 20 % ja RH 65 % -tasaannutusten aikana, mutta RH 90 % -tasaannutusten aikana vesilasikyllästetty puu keräsi kosteutta selvästi enemmän. Koekappaleet olivat samasta puumateriaalista ja niiden tiheyserot olivat vähäiset, joten puuaineksen erot eivät juurikaan vaikuttaneet tuloksiin. Tulosten luotettavuutta tietysti vähentää koekappaleiden vähäinen määrä, mutta tulokset ovat kuitenkin suuntaa an-tavia
Koekappaleet valmistettiin männyn pintapuusta ja ne olivat kooltaan 25 x 15 x 50 mm. Koekappaleita oli yhteensä 80 ja ne jaettiin neljään ryhmään. Kaksi ryhmää oli vesilasikyllästetty ja näistä ryhmistä toinen oli lämpökäsitelty 160 °C asteessa ja toinen kuivattu normaalin sahatavaran tapaan 70 °C asteessa. Näitä verrattiin kahteen kyllästämättömään ryhmään, joista toinen oli lämpökäsitelty ja toinen normaalisti kuivattu. Tutkimus toteutettiin tasaannuttamalla koekappaleita eri ilmankosteuksissa. Tasaannutusjaksot muodostivat nousevan ja laskevan syklin, jossa koekappaleita siirrettiin kolmen eri tasaannutushuoneen välillä. Tasaannutukset aloitettiin kuivasta RH 20 % -huoneesta, jonka jälkeen kappaleet vietiin RH 65 % -huoneeseen ja lopulta kosteaan RH 90 % -huoneeseen. Sitten palattiin takaisin RH 65 % -huoneeseen ja lopulta RH 20 % -huoneeseen. Tällainen sykli toistettiin kolme kertaa, jotta tuloksia saataisiin riittävän pitkältä ajalta.
Vesilasikyllästetyn puun tulokset olivat kaikilta osin huonommat kuin kyllästämättö-millä vertailuryhmillä. Vesilasikyllästetyn puun mitat muuttuivat enemmän kosteuden vaihdellessa ja kosteus nousi paljon korkeammaksi kuin vertailuryhmillä. Kosteuserot tosin pysyivät pieninä RH 20 % ja RH 65 % -tasaannutusten aikana, mutta RH 90 % -tasaannutusten aikana vesilasikyllästetty puu keräsi kosteutta selvästi enemmän. Koekappaleet olivat samasta puumateriaalista ja niiden tiheyserot olivat vähäiset, joten puuaineksen erot eivät juurikaan vaikuttaneet tuloksiin. Tulosten luotettavuutta tietysti vähentää koekappaleiden vähäinen määrä, mutta tulokset ovat kuitenkin suuntaa an-tavia