Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen koulussa – näkökulmia syrjäytymiseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä lasten ja nuorten sekä ammattilaisten mielestä syrjäytyminen on, mikä sitä aiheuttaa ja miten sitä voitaisiin ennaltaehkäistä kouluissa. Tut-kimuskysymykset kysyttiin Rajamäen ala- ja yläkoululaisilta, monialaisen työryhmän jäseniltä, oppilashuoltoryhmiltä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajilta. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tavoitteena oli miettiä keinoja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tulosten perusteella, jotta syrjäytymistä ei tapahtuisi. Lasten ja nuorten syrjäytymistä on viime vuosina tutkittu, mutta näissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ääni on jäänyt toissijaiseksi. Tämän opinnäytetyön kautta halutaan saada heidän äänensä kuuluviin.

Lapsuuden ja nuoruuden merkitys on noussut sivuuttamattomaan asemaan sekä julkisessa että tieteellisessä keskustelussa. Lasten ja nuorten syrjäytymisriski tulisi tunnistaa aiemmin ja ammattilaisilla tulisi olla enemmän välineitä ja valmiuksia sen tunnistamiseen. Syrjäytymisestä puhutaan tällä hetkellä paljon, myös eri medioissa. Se näkyy kouluterveydenhuollossa lasten ja nuorten lisääntyneenä huonovointisuutena. Lisäksi syrjäytymisellä on runsaasti taloudellisia ulottuvuuksia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisevällä työllä voidaan merkittävästi parantaa lasten ja nuorten koettua hyvinvointia, sekä tukea lasten ja nuorten yhteiskunnallista asemaa. Se parantaa heidän osallisuuttaan ja tukee myöhemmin elämässä työllistymistä ja työssä jaksamista. Ennaltaehkäisevällä työllä pystytään myös vaikuttamaan lapsen ja nuoren kuuluvuuden tunteeseen, jotta he kokevat olevansa osa sosiaalista ryhmää.

Lähes kaikki lapset ja nuoret kokivat syrjäytymisen olevan sosiaalista syrjäytymistä. Oppilaat kokivat syrjäytymisen olevan kaveriporukan ulkopuolelle jäämistä ja sitä, ettei oteta leikkiin mukaan. Oppilaiden vastauksissa näkyi sekä ulkopuolelle jättäminen, että ulkopuolelle jääminen. Ammattilaisten vastauksissa syrjäytymisen tarkoitusta pohdittiin oppilaisiin verrattuna huomattavasti laajemmassa kontekstissa. Sen nähtiin olevan pitkälti yhteiskunnan määrittelemää. Suurimmaksi vastausryhmäksi niin oppilaiden kuin ammattilaisten vastauksissa nousi itseen liittyvät tekijät, kun kysyttiin minkälaiset asiat syrjäytymistä aiheuttavat. Toiseksi suurimman vastausryhmän muodostivat ympäristöön liittyvät tekijät, kuten kiusaaminen. Oppilaiden vastauksissa syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn korostuivat omaan toimintaan liittyvät tekijät. Vastauksissa tuli esiin toisten ystävällinen kohtelu ja se, ettei ketään kiusattaisi. Ammattilaisten vastauksista valtaosa käsitteli koulun henkilökunnan ja muiden ammattiryhmien ennaltaehkäisevää toimintaa.

Saatujen tulosten pohjalta laadittiin kunnalle kehittämissuosituksia syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Suosituksissa korostuivat muun muassa resurssien riittävyys, kodin ja koulun tiivis yhteistyö, moniammatillisen yhteistyön laajempi käyttö sekä kouluissa tehtävä ennaltaehkäisevä työ. Ennaltaehkäisevän työn osalta tulisi kiinnittää huomiota selkeiden toimintamallien käyttöönottoon, esimerkiksi kiusaamistilanteissa.

The purpose of this thesis was to find out what is considered exclusion according to children, adolescents and professionals, what causes it and how it can be prevented in schools. The research questions were posed to students, members of the multidisciplinary team, the student healthcare team and public health nurses. Data collection for the thesis was implemented by individual and group interviews, and the material was processed using content analysis. The aim was to think about ways to prevent exclusion based on the results, so that exclusion would not occur. Exclusion of children and young people has been studied extensively in recent years, but the voice of children and adolescents has remained secondary. This thesis aims at making their voices heard.

The importance of childhood and youth has gained a significant position in both public and scien-tific discussion. The risk of exclusion of children and young people should be identified earlier and professionals should have more tools and capabilities to do so. There has been much talk about exclusion, also in different media. It is reflected in school healthcare as an increased malaise of children and adolescents, and it also has economic dimensions. Preventive measures can significantly improve the wellbeing of children and adolescents, as well as support their social standing. It improves their implication and supports employment and coping with work later in life. With preventive work one can also influence children and adolescents’ feelings of belonging, so that they have the experience of being a part of a social group.

Nearly every child and adolescent considered exclusion social marginalization. In the students’ opinion, exclusion is being left outside of groups and not being included to games. Being left outside and staying outside were things that arose from the student’s answers. In the answers of the professionals, the meaning of exclusion was discussed in a wider scale. It was seen as largely defined by society. When asked what causes exclusion, most of the answers from both students and professionals dealt with factors connected to oneself. The second largest group of answers dealt with surrounding factors, such as bullying. When asked about prevention of exclusion, the students’ answers highlight the importance of one’s own actions. Kindness towards others and the fact that no-one is bullied also came up in the answers. Most of the professionals’ answers dealt with preventive actions taken by the school personnel and other professionals.

Recommendations were made for the prevention of exclusion based on the results found in this thesis. These recommendations emphasize sufficient resources, close co-operation between home and school, extensive use of multi-professional co-operation and preventive work in schools. More attention should be paid to the use of clear operating models in preventive work, such as in bullying.