Kundit kondikseen-sähköisen terveystarkastuksen vaikuttavuus : Terveyskäyttäytymisen muutoksen mittarin laadinta
Nousiainen, Eeva; Standen, Sari (2017)
Nousiainen, Eeva
Standen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222469
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on Helsingin kaupungin Kundit kondikseen-sähköisen terveystarkastuksen aikaansaama muutos käyttäjien terveyskäyttäytymisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut luoda mittari, jolla Kundit kondikseen-sähköisen terveystarkastuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Kundit kondikseen on Helsingin kaupungin 40-vuotiaille helsinkiläismiehille kohdennettu terveystarkastus, joka on ollut sähköisessä muodossa vuodesta 2015 lähtien. Sen avulla pyritään kartoittamaan miesten terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä terveyden riskitekijöitä. Tarkastuksen tehneistä kutsutaan vastaanotolle miehet, joilla on kohonneita terveyden riskitekijöitä. Tarkastuksen tavoitteena on miesten terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Opinnäytetyön toimeksiantaja on ollut Helsingin kaupunki.
Mittarin rakentaminen lähti liikkeelle aihealueen teoriatietoon perehtymisestä sekä keskeisiin käsitteisiin ja aiempiin tutkimuksiin tutustumisesta. Teoriatiedon pohjalta on luotu Terveyskäyttäytymisen muutoksen mittari. Mittarin perustana on suomalaisten kansantaudit ja aikuisväestön merkittävimmät terveyskäyttäytymisen riski- ja suojatekijät. Keskeisiä riskitekijöitä ovat epäterveelliset ruokailutottumukset, tupakointi, alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta sekä ylipaino. Näitä kartoitetaan selvittämällä painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö, verenpaine ja vyötärönympärysmitta sekä liikunta- ja ruokailutottumuksia. Tiedot kerätään mittariin. Vuotta myöhemmin samat tiedot kerätään uudestaan vastaanotolle kutsutuilta miehiltä ja tilannetta verrataan lähtötilanteeseen. Tarkoituksena on tutkia, onko miesten terveyskäyttäytymisessä tapahtunut muutoksia vuoden aikajanalla. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä.
Yhä useampi suomalainen on ylipainoinen. Miesten painoindeksi on ollut noususuuntainen jo useiden vuosikymmenien ajan. Yli puolet suomalaisista miehistä on ylipainoisia. Väestön tupakointi on vähentynyt, mutta se on edelleen merkittävä sairauksien ja kuolleisuuden aiheuttaja. Pääkaupunkiseudun miehistä tupakoi noin joka neljäs. Myös alkoholinkulutus on edelleen runsasta vaikkakin alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt viime vuosien aikana. Alkoholin riskikäyttäjiä on iso osa suomalaisista. Uudellamaalla asuvat miehet juovat enemmän alkoholia muihin alueisiin verrattuna. Tutkimusten pohjalta vaikuttaisi, että korkeampi koulutus on merkittävä terveyskäyttäytymiseen vaikuttava tekijä. Myös alueellisia eroja on havaittu terveyskäyttäytymisen riski- ja suojatekijöissä.
Terveyskäyttäytyminen on tärkein terveyttä määrittävä tekijä. Kansantautien ennaltaehkäisy on tarpeen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveyden edistäminen tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Terveyskäyttäytymisen riskitekijöiden väheneminen edistää väestön terveyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Terveysriskeihin puuttumalla voidaan asiakasta tukea terveytensä edistämiseen omahoitoon kannustamalla.
Sähköiset terveyspalvelut tarjoavat mahdollisuuden väestön terveydentilan kohentamiseen ja kustannusten tehostamiseen. Potilaan oma osallistuminen hoitoon ja terveyden ylläpitämiseen on vielä käyttämätön resurssi, joka olisi hyvä saada laajempaan käytäntöön.
Asiasanat: Omahoito, Sähköiset terveyspalvelut, Terveyden edistäminen, Terveyskäyttäytyminen, Vaikuttavuus
Mittarin rakentaminen lähti liikkeelle aihealueen teoriatietoon perehtymisestä sekä keskeisiin käsitteisiin ja aiempiin tutkimuksiin tutustumisesta. Teoriatiedon pohjalta on luotu Terveyskäyttäytymisen muutoksen mittari. Mittarin perustana on suomalaisten kansantaudit ja aikuisväestön merkittävimmät terveyskäyttäytymisen riski- ja suojatekijät. Keskeisiä riskitekijöitä ovat epäterveelliset ruokailutottumukset, tupakointi, alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta sekä ylipaino. Näitä kartoitetaan selvittämällä painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö, verenpaine ja vyötärönympärysmitta sekä liikunta- ja ruokailutottumuksia. Tiedot kerätään mittariin. Vuotta myöhemmin samat tiedot kerätään uudestaan vastaanotolle kutsutuilta miehiltä ja tilannetta verrataan lähtötilanteeseen. Tarkoituksena on tutkia, onko miesten terveyskäyttäytymisessä tapahtunut muutoksia vuoden aikajanalla. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä.
Yhä useampi suomalainen on ylipainoinen. Miesten painoindeksi on ollut noususuuntainen jo useiden vuosikymmenien ajan. Yli puolet suomalaisista miehistä on ylipainoisia. Väestön tupakointi on vähentynyt, mutta se on edelleen merkittävä sairauksien ja kuolleisuuden aiheuttaja. Pääkaupunkiseudun miehistä tupakoi noin joka neljäs. Myös alkoholinkulutus on edelleen runsasta vaikkakin alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt viime vuosien aikana. Alkoholin riskikäyttäjiä on iso osa suomalaisista. Uudellamaalla asuvat miehet juovat enemmän alkoholia muihin alueisiin verrattuna. Tutkimusten pohjalta vaikuttaisi, että korkeampi koulutus on merkittävä terveyskäyttäytymiseen vaikuttava tekijä. Myös alueellisia eroja on havaittu terveyskäyttäytymisen riski- ja suojatekijöissä.
Terveyskäyttäytyminen on tärkein terveyttä määrittävä tekijä. Kansantautien ennaltaehkäisy on tarpeen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveyden edistäminen tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Terveyskäyttäytymisen riskitekijöiden väheneminen edistää väestön terveyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Terveysriskeihin puuttumalla voidaan asiakasta tukea terveytensä edistämiseen omahoitoon kannustamalla.
Sähköiset terveyspalvelut tarjoavat mahdollisuuden väestön terveydentilan kohentamiseen ja kustannusten tehostamiseen. Potilaan oma osallistuminen hoitoon ja terveyden ylläpitämiseen on vielä käyttämätön resurssi, joka olisi hyvä saada laajempaan käytäntöön.
Asiasanat: Omahoito, Sähköiset terveyspalvelut, Terveyden edistäminen, Terveyskäyttäytyminen, Vaikuttavuus