VIIVAMAISET KYLMÄSILLAT CLT-RAKENTEISEN KERROSTALON SISÄÄNVEDETYISSÄ PARVEKKEISSA

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin CLT-rakenteisen kerrostalon sisäänvedettyä parveketta, jonka ympäröivät rakenteet voivat muodostaa kylmäsiltoja. Tämä 6-kerroksinen kerrostalo sijaitsee Joensuun Penttilässä ja valmistui vuonna 2017. Rakennus valittiin tutkimuksen kohteeksi, sillä kylmän ja lämpimän tilan läpi kulkee yhtenäinen rakenne, mikä monesti luokitellaan riskirakenteeksi. Parvekkeen lisäksi tutkimukseen otettiin mukaan myös muita rakenteita, jotka voivat osoittautua ongelmakohteiksi.

Tutkimus tehtiin opinnäytetyön tekohetkellä valmisteilla olevasta kohteesta, jonka rakennepiirustukset sekä energialaskelmat saatiin projektissa mukana olleelta henkilöltä. Rakenteet mallinnettiin AutoCAD-ohjelmistolla ja lämpöliikkeen laskelmat Comsol 5.2 -ohjelmistoa käyttäen. Tulokset ovat niin tarkkoja kuin saatavilla olevasta materiaalista oli mahdollista.

Saatujen tuloksien mukaan CLT-elementin käyttö osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi lämpimän ja kylmän tilan yhdistävänä rakenteena. Puun luonnolliset ominaisuudet mahdollistivat sen, ettei lisäeristystä tarvita ja kylmäsiltojen vaikutus osoittautui merkityksettömän pieneksi. Opinnäytetyössä ei oteta juurikaan huomiota puun elämisen vaikutuksiin, mitkä vaatisivat lisätutkimuksia.

The target of this thesis is a retracted balcony of a CLT-structured apartment building and its surrounding structures which may form thermal bridges. This six-storey apartment building is in Penttilä, Joensuu and the construction was completed in 2017. The building is selected for the study because there is a unified structure that is connecting cold and warm areas. In addition to the balcony, a few other structures were chosen for the research for they can also prove to be problematic.

At the time of making this thesis, the building was also being made. All the material for the research were received from a person who was involved in the designing of the building. The structures were modeled using AutoCAD and the calculations for thermal activity were made with Comsol 5.2 -software. The results are as accurate as it’s possible with the given material.

The results confirmed that using CLT-elements as a structure connecting cold and warm areas is a well working option. There was no need for additional insulation because of the natural thermal resistance of wood and the effect of the thermal bridges was insignificantly small. The effects of the wood swelling or shrinking are not considered, for it would require another, more extensive, research.