Hyvä tehohoitoympäristö hoitohenkilökunnan näkökulmasta - Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Vepsäläinen, Sonja; Korkiakoski, Josefiina (2018)
Vepsäläinen, Sonja
Korkiakoski, Josefiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801241585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801241585
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata millainen on hyvä tehohoitoympäristö hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Työn tavoitteena on tuottaa hoitohenkilökunnalle tietoa siitä, millainen on hyvä tehohoitoympäristö. Tutkimuskysymyksenä oli seuraava: millainen on hyvä
tehohoitoympäristö hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulussa. Yhteistyökumppanina oli Töölön neurokirurginen teho- ja valvontaosasto
TVO.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen metodologian mukaisesti. Teoreettinen viitekehys muodostui tehohoitoympäristön, -henkilökunnan ja –osaston määritelmästä,
tehohoitotyöstä, tehohoitopotilaasta sekä tulevaisuuden tehohoitoympäristöstä. Tutkimusaineisto koostui hoitotieteellisistä tietokannoista haetuista tutkimuksista ja tutkimusartikkeleista. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Finna, Medic, Jultika, ProQuest, TamPub ja Cinahl EBSCO. Työssä käytettiin 2008-2016 julkaistuja aineistoja. Mukaan opinnäytetyöhön
valikoitui yhteensä seitsemän lähdettä, joista kolme oli suomalaisia tutkimuksia ja
neljä kansainvälisiä tutkimusartikkeleja.
Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulokset teemoiteltiin fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja symboliseen ympäristöön lukemisen helpottamiseksi. Opinnäytetyön
tulokset osoittivat, että hyvä teho-osasto vaikuttaa hoitohenkilökunnan kokemaan stressiin ja työtyytyväisyyteen. Yhden hengen potilashuoneet toimivat hoitohenkilökunnan mielestä teho-osastoilla monen hengen potilashuoneita paremmin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehohoitoympäristön suunnittelulla on suuri merkitys hyvän tehohoitoympäristön tekijänä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin kyselyä hoitohenkilökunnalle siitä, millaisena he kokevat hyvän tehohoitoympäristön.
tehohoitoympäristö hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulussa. Yhteistyökumppanina oli Töölön neurokirurginen teho- ja valvontaosasto
TVO.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen metodologian mukaisesti. Teoreettinen viitekehys muodostui tehohoitoympäristön, -henkilökunnan ja –osaston määritelmästä,
tehohoitotyöstä, tehohoitopotilaasta sekä tulevaisuuden tehohoitoympäristöstä. Tutkimusaineisto koostui hoitotieteellisistä tietokannoista haetuista tutkimuksista ja tutkimusartikkeleista. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Finna, Medic, Jultika, ProQuest, TamPub ja Cinahl EBSCO. Työssä käytettiin 2008-2016 julkaistuja aineistoja. Mukaan opinnäytetyöhön
valikoitui yhteensä seitsemän lähdettä, joista kolme oli suomalaisia tutkimuksia ja
neljä kansainvälisiä tutkimusartikkeleja.
Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulokset teemoiteltiin fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja symboliseen ympäristöön lukemisen helpottamiseksi. Opinnäytetyön
tulokset osoittivat, että hyvä teho-osasto vaikuttaa hoitohenkilökunnan kokemaan stressiin ja työtyytyväisyyteen. Yhden hengen potilashuoneet toimivat hoitohenkilökunnan mielestä teho-osastoilla monen hengen potilashuoneita paremmin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehohoitoympäristön suunnittelulla on suuri merkitys hyvän tehohoitoympäristön tekijänä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin kyselyä hoitohenkilökunnalle siitä, millaisena he kokevat hyvän tehohoitoympäristön.