Työaika-autonomian vaikutukset hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin ja kollegiaalisuuteen

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli yksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yksikkö, ja se toteutettiin Laurea ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kyselytutkimuksen avulla selville, miten työaika-autonomian käyttöönotto on vaikuttanut yksikköön kuuluvan osaston hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin ja kollegiaalisuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa, jota olisi mahdollista käyttää tulevaisuudessa työaika-autonomian käyttöönoton kehittämiseen.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui opinnäytetyön aiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden määrittelystä tutkimustiedon avulla. Tämän opinnäytetyön ensisijainen tutkimusmenetelmä oli määrällinen tutkimus, jota täydennettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä muutaman avoimen kysymyksen avulla. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla ja saatuja vastauksia käytettiin tutkimuskysymysten ratkaisuun.

Kyselylomake toimitettiin 16 hoitajalle, jotka työskentelivät osastolla. Heistä 14 vastasi kyselyyn. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella osaston hoitajat kokevat työaika-autonomian käyttöönoton vaikutukset työhyvinvointiin ja henkilökohtaiseen työssäjaksamiseen pääasiassa positiivisina. Tuloksista ilmeni kuitenkin myös, että autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto on heikentänyt kollegiaalisuutta ja työilmapiiriä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella löydettiin keinoja, joiden avulla työaika-autonomian toteuttaminen osastolla olisi mahdollista saada toimivammaksi.

Tutkimustulosten perusteella keskeisimmiksi osaston hoitohenkilökunnan yhteisiksi kehityskohteiksi toimivan työaika-autonomian toteuttamisessa nousivat kollegoiden tasavertainen huomioiminen ja muiden työn arvostaminen, kokonaisuuden huomiointi ja tasapuolinen joustaminen työvuoroja suunniteltaessa, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja niiden säännöllinen kertaaminen, esimiehen riittävä aktiivisuus ja tuki, avoimeen vuorovaikutukseen ja keskusteluun panostaminen sekä yhteisen vastuun tiedostaminen työaika-autonomian toimivuudesta.

Jatkossa vastaava tutkimus voisi olla mukana työaika-autonomian käyttöönotossa alusta alkaen, jolloin työaika-autonomian yhteiset pelisäännöt voitaisiin luoda yhdessä työyhteisön kanssa. Tulevaisuudessa tämän opinnäytetyön kaltainen tutkimus voitaisiin toteuttaa tulosten vertailun vuoksi myös suuremmassa työyhteisössä, ja lisäksi tutkimuskohteena voisi olla yksikkö, jossa työaika-autonomiakokeilusta ei ole jostain syystä tullut pysyvä käytäntö työvuorojen suunnitteluun.

Jatkossa tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää kerrottaessa työaika-autonomiasta ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin ja kollegiaalisuuteen.

This thesis was commissioned by a unit, which is a part of The Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS), and the thesis was carried out in Laurea University of Applied Sciences (Lohja). The purpose of this thesis was to find out with a questionnaire how the introduction of working-time autonomy has affected nursing staffs’ work welfare and collegiality in one of the units’ ward. The aim was to obtain information that could be used in developing introduction of working-time autonomy in the future.

The theoretical framework of the thesis consisted of defining the central concepts of the thesis with the help of literature. The primary research method of this thesis was a quantitative study which was supplemented by a qualitative method with a few open questions. The research material of the thesis was collected with a structured questionnaire, and the study questions were solved with the received answers.

The questionnaire was delivered to sixteen nurses who work in the ward which was subject of the study, and fourteen answered the enquiry. Based on the results of the questionnaire, the nurses of the ward experience the effects of the introduction of working-time autonomy on the work welfare and personal coping at work mainly as positive. In addition, the results showed that the introduction of the autonomous shift planning has weakened collegiality and the work atmosphere. Furthermore, based on the research results, measures were found that could help implement the working-time autonomy in the ward more functionally.

Based on the research results, the most central things that the nursing staff of the ward wanted to develop in carrying out functional working-time autonomy were the following: paying equal attention to the colleagues and appreciating the work of others, taking into account the big picture and reciprocal flexibility when shifts are designed, following the agreed rules and regular repetition of them, sufficient activity and support of the superior, investing in open interaction and discussion and understanding the collective responsibility of functional working-time autonomy.

In the future, a similar study could be involved in the introduction of the working-time autonomy right from the start, in which case the collectively agreed rules of the working-time autonomy could be created together with the work community. In the future, a similar study could also be carried out in a bigger working community for comparison purposes, and in addition, the research could be carried out in a unit where the working-time autonomy experiment has for some reason failed to become a permanent practice in planning the shifts.

In the future it is possible to utilize the research results when telling about working-time autonomy and its effects on the work welfare and collegiality.