Tehohoitotyön perehdytysohjeiden yhtenäinen sisältörunko

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tunnistaa ja kuvailla tehosairaanhoitajien perehdytyksen yhteisiä sisältöjä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) ATeK:n teho-osastojen hoitotyön perehdytysohjeita käyttäen. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia yhteinen runko perehdytysohjeille tehohoitotyön yleisestä osaamisesta HYKS ATeK:n neljälle hankkeessa mukana olevalle teho-osastolle. Näitä teho-osastoja olivat Jorvin sairaalan osasto U2, Töölön sairaalan teho-osasto, Meilahden tornisairaalan teho- ja tehovalvontaosasto 20 sekä teho- ja tehovalvontaosasto M1. Tarve opinnäytetyölle oli lähtöisin työelämästä, sillä HYKS ATeK:n teho-osastoilla ei ollut selkeää yhteistä linjaa perehdytykselle. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä yhteistä nämä olemassa olevat perehdytysohjeet sisältävät ja puuttuuko niistä jotain olennaista peilaten materiaalia tutkittuun tietoon tehosairaanhoitajien osaamisalueista.

Teoreettisen viitekehyksen tässä opinnäytetyössä muodostivat käsitteet tehohoitotyö, tehosairaanhoitaja, teho-osastojen sairaanhoitajien perehdyttäminen sekä tehohoitotyön keskeinen osaaminen. Tutkimusaineisto koostui ATeK:n teho-osastojen hoitotyön perehdytysohjeista, joiden analysointiin saatiin tutkimuslupa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin induktiivistä sisällönanalyysia. Aineiston analysointi eteni alkuperäisilmauksien pelkistämisellä sekä niiden ryhmittelyllä, joista muodostuivat osastokohtaiset tehohoitotyön osaamisalueet. Näitä osaamisalueita verrattiin osastojen kesken, joista saatiin muodostettua yhtenäinen osaamisen sisältörunko.

Opinnäytetyön tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että tehohoitotyön perehdytys painottuu pitkälti kliiniseen osaamiseen. Perehdytysmateriaalia analysoidessa pystyttiin muodostamaan kahdeksan yhtenäistä osaamisaluetta, joita ovat teho-osastojen laitteidenhallinta, aseptiikka, lääkehoidon osaaminen, toimintaohjeet uudelle työntekijälle, potilaan kliininen tarkkailu, toimenpiteet teho-osastolla, uusi potilas ja jatkohoito sekä potilaan perushoito. Opinnäytetyössä saatuja tutkimustuloksia verrattiin kansallisiin tehohoitotyön yleisiin osaamisalueisiin, joista on tutkimusnäyttöä. Tehohoitotyön osaaminen muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu kliinisen osaamisen lisäksi vahvasti ammatillinen osaaminen. Tehosairaanhoitajan osaamiseen vaikuttaa myös hänen henkilökohtaiset ominaispiirteet. Perehdytysohjeita analysoidessa kävi ilmi, että ammatillinen osaaminen niissä jäi selkeästi vähemmälle huomiolle.

ATeK tehohoitotyön perehdytysohjeita ei oltu analysoitu aikaisemmin, joten yhtenevästä sisällöstä ei ollut tietoa. Tämän opinnäytetyön pohjalta olisi mahdollista jatkaa yhtenäisen perehdytysrungon kehittämistä kohti yhteisiä perehdytysohjeita ATeK:n teho-osastoille. Tutkimustuloksista muodostettu taulukko voisi toimia pohjana yhteisille perehdytysohjeille. Jatkossa perehdytystä voisi kehittää selvittämällä tehosairaanhoitajien omia kokemuksia perehdytysjaksosta, joka pystytään toteuttamaan esimerkiksi haastattelututkimuksena ja tällä tavoin siihen saataisiin työntekijän näkökulma.

The purpose of this thesis was to discuss the uniform contents in intensive care nurses’ orientation by using the orientation material of the Helsinki University Central Hospital (HUCH) ATeK (HUCH Operating theaters, intensive care and pain management) intensive care units. The aim of the thesis was also to create a common competence framework of the general intensive care nursing skills for four intensive care units of HUCH that take part in this project. The project comprises Jorvi Hospital ward U2, Töölö Hospital intensive care ward as well as Meilahti Tower Hospital intensive care units 20 & M1. The thesis was initiated by HUCH ATeK who had no clear uniform guidelines for intensive care nursing orientation. The thesis discusses the similarities in the orientation guidelines and whether there was a lack of content by comparing to the general competence skills of intensive care nursing.

The theoretical framework consists of the following concepts: intensive care nursing, intensive care nurse, intensive care nurses’ orientation and essential competence skills in intensive care nursing. The data was retrieved from the nursing orientation material of the ATeK intensive care units. Inductive content analysis was applied in this thesis. The analysis of the data proceeded through the reduction of the original expressions and their grouping, which consisted of competence areas of units for intensive care. These competence areas were compared between the units to form a uniform division by contents.

Based on the research results of the thesis, it can be concluded that the orientation in intensive care is largely focused on clinical competence. During the analysis of the orientation material, the following eight uniform competence areas could be established: power management, aseptics, drug management skills, directives for new employees, clinical observation of the patient, measures in the department, new patient and follow-up care, and basic care.

The nursing orientation materials of the ATeK intensive care units have not been analysed before, so there was no information about the uniform contents. The results show that it would be possible to continue developing a uniform orientation material for ATeK intensive care units. The table of the results in this thesis could serve as a basis for the uniform orientation instructions. In the future, the new employee induction could be developed by finding out the experiences of intensive care nurses and their orientation period. It can be implemented, for example, as an interview study and thus to receive the employees’ perspective of orientation.