Varhaiskasvatuksen toteuttaminen sensitiivisellä työotteella
Koivisto, Helena (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Koivisto, Helena
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802052018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802052018
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä sensitiivinen ohjaus ja vuorovaikutus tarkoittavat kasvattajan työssä ja miten ne näkyvät hyvinä käytänteinä toiminnassa. Keskeistä työssä oli tehdä reaaliaikaisesti näkyväksi lastentarhanopettajien subjektiivinen näkemys aiheesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on virittää dialogista vastavuoroista keskustelua ammatillisen otteen kehittämiseksi. Taustateoria muodostuu varhaiskasvatuksen laadukasta pedagogiikkaa käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista sekä uusiutuneista työtä ohjaavista asiakirjoista. Uusiutuneet paikalliset opetussuunnitelmat, jotka otetaan käyttöön 1.8.2017 luovat haasteita ja mahdollisuuksia työn toteutukseen. Tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen, kehittävä toimintatutkimus. Tutkimuksen metodi on sovellettu, teemoitettu vertaiskeskustelu, jossa fokus on lapsen kohtaamisessa, kasvattajien toiminnassa ja toiminnan organisoinnissa. Aineisto kerättiin lomakekyselyllä sekä tutkimusta varten järjestetystä Learning Cafe työpajasta, johon osallistui 11 lastentarhanopettajaa.
Saadun aineiston mukaan sensitiivinen, lapsen hyväksyvä, hyvinvointia korostava työote toteutuu hyvin eritasoisesti eri yksiköissä. Keskusteluissa ja tuotetussa aineistossa todettiin keskeisen merkityksen sensitiivisen toimintakulttuurin syntymiselle olevan aikuisen kuunteleva asenne sekä lapsen tarpeet huomioiva ja lapsuutta arvostava työote. Kasvattajat olivat hyvin motivoituneita kehittämään pedagogista työotetta dialogisin keinoin. Kasvattajien osallistaminen vastavuoroiseen prosessiin synnyttää sitoutumista lasta arvostavaan toimintatapaan. Reflektoimalla arjen työn toteutumista yhdessä tehdään kasvattajien ajatuksia ja kokemuksia toteutuneesta työstä näkyväksi. Yhteiset keskustelufoorumit vertaisryhmissä tuottavat oppivaan käytäntöyhteisöön työn kehittämisen kannalta keskeistä työtä ohjaavaa tietoa ja ymmärrystä sensitiivisen työotteen hyvistä käytännöistä.
Saadun aineiston mukaan sensitiivinen, lapsen hyväksyvä, hyvinvointia korostava työote toteutuu hyvin eritasoisesti eri yksiköissä. Keskusteluissa ja tuotetussa aineistossa todettiin keskeisen merkityksen sensitiivisen toimintakulttuurin syntymiselle olevan aikuisen kuunteleva asenne sekä lapsen tarpeet huomioiva ja lapsuutta arvostava työote. Kasvattajat olivat hyvin motivoituneita kehittämään pedagogista työotetta dialogisin keinoin. Kasvattajien osallistaminen vastavuoroiseen prosessiin synnyttää sitoutumista lasta arvostavaan toimintatapaan. Reflektoimalla arjen työn toteutumista yhdessä tehdään kasvattajien ajatuksia ja kokemuksia toteutuneesta työstä näkyväksi. Yhteiset keskustelufoorumit vertaisryhmissä tuottavat oppivaan käytäntöyhteisöön työn kehittämisen kannalta keskeistä työtä ohjaavaa tietoa ja ymmärrystä sensitiivisen työotteen hyvistä käytännöistä.