Vantaan tehostetun perhetyön asiakkaiden kokemuksia toimintakykymittarista

Abstract

Tutkielmamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Vantaan tehostetun perhetyön asiakkaiden kokemuksia toimintakykymittarista. Aiheena oli toimintakykymittarin käyttökokemus sekä osallisuuden kokemus asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna. Työn tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia kokemuksia asiakkailla oli toimintakykymittarin käyttämisestä osana työskentelyä sekä minkälaisia kokemuksia heillä oli osallisuudesta toimintakykymittaria käytettäessä oman tilanteen arvioinnissa. Lisäksi kuvasimme asiakkaiden kehitysehdotuksia koskien mittaria. Tarve opinnäytetyölle ilmeni keskustellessa työntekijöiden kanssa, sillä he kertoivat, ettei asiakkaiden kokemuksista ollut aiempaa tietoa.

Tietoperustassa käsiteltiin tarkasti toimintakykymittarin teoriaa, sillä opinnäytetyö pohjautui siihen. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös perhetyöhön, osallisuuteen ja toimintakykyyn. Vantaan kaupungilla on oma määritelmänsä tehostetulle perhetyölle, johon perhetyön teoriassa erityisesti keskityttiin.

Menetelmänä käytettiin yksilöteemahaastattelua. Työtä varten haastateltiin viittä tehostetun perhetyön asiakasta, joista kolme oli äitejä ja kaksi isää. Osalla työskentely oli jo päättynyt haastatteluja tehtäessä. Ensiksi haastatteluaineisto litteroitiin, jonka jälkeen se analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Analysoinnin perusteella muodostettiin neljä luokkaa, jotka olivat myönteiset ja kielteiset kokemukset toimintakykymittarin käytöstä, kokemukset osallisuudesta toimintakykymittaria käytettäessä sekä asiakkaiden kehitysehdotukset.

Tulosten perusteella haastateltavilla oli pääosin myönteistä sanottavaa mittarista. He kokivat sen käyttämisen olevan yksinkertaista sekä helpottavan keskustelemista työntekijän kanssa. Haastateltavat pitivät kielteisenä sitä, että mittarin teemoissa ei käsitelty vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Kehitysehdotuksena olikin lisää kysymyksiä lapsiin liittyen. Kokemukset osallisuudesta olivat toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö asiakkaan ja työntekijän välillä.

Tuloksista kävi selvästi ilmi haastateltavien käyttökokemukset, mutta osallisuuden kokemusten arvioiminen oli haastavaa, sillä osallisuus on aina subjektiivista. Sen vuoksi haastatteluaineistoista oli tehtävä tulkintoja ja riskinä oli, että haastateltavien vastauksia oli tulkittu väärin. Mittaria kannattaa hyödyntää osana työskentelyä, sillä sitä voi käyttää apuna keskustelussa. Vaikka mittarin teemat ovat monipuoliset, siinä tulisi olla osio, jossa käsitellään lapsen ja vanhemman keskinäistä suhdetta. Tällöin varmistetaan, että vanhempi saa kertoa oman näkemyksensä kyseisestä asiasta, mikä on tärkeää työskentelyn onnistumisen kannalta.

The purpose of this qualitative thesis was to provide information about the indicator of capability which is used in intensified family work in Vantaa. The topic of this thesis dealt with clients’ experiences of using the indicator, experiences of inclusivity and development suggestions. The aim was to chart what kind of experiences clients’ had and how they experienced the inclusivity when they used the indicator. The employees suggested the subject because they lacked previous information about it.

This thesis includes theoretical background especially about theory of the indicator of capability because the study was based on that topic. Other subjects were family work, inclusivity and capacity to act. The city of Vantaa has their own definition of intensified family work which was the main topic of the theory of family work.

The material was collected through individual theme interviews attended by five clients. First the interview material was transcribed and thereafter it was analysed by using theory-driven content analysis. Based on the results of the analysis, four categories were created: positive and negative experiences, experiences of inclusivity when using the indicator of capability and development suggestions.

The answers about the indicator were mainly positive due to its simple usability. It also makes the conversation between the client and the employee easier. It was considered negative that the themes of the indicator lacked questions about children. The clients suggested that there should be more questions about the relationship between parents and children. Inclusivity was experienced as good interaction and collaboration between the client and the employee.

It was easy to analyse the experiences of using the indicator but analysing inclusivity was more challenging since the experience of inclusivity is always a subjective matter. There was a possibility for wrong interpretationin this study. The results showed that the indicator is worth using when working with families. Even though the themes of the indicator were versatile there should also be questions about children. It is important to make sure that a parent has a chance to present his/her opinion about the issue.