Maahanmuuttajaäitien erityisen tuen tarve kotoutumisessa: Espoolaisten maahanmuuttajaäitien kokemuksia

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Elämyksillä osaksi yhteiskuntaa –hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on, mitä erityistä tukea maahanmuuttajaäidit tarvitsevat kotoutumisen tueksi. Opinnäytetyössä selvitetään maahanmuuttajaäitien elämän ja kotoutumisen haasteita Suomessa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään maahanmuuttajaäitejä ja heidän erityispiirtei-tään ja elämänhaasteita. Teoriaosuudessa käsitellään myös kotoutumista ja sen eri vaiheita ja osa-alueita. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmät olivat teemahaastattelut ja havainnointi. Haastattelut tehtiin Entressen kirjastossa ja siihen osallistuneet maahanmuuttajaäidit olivat Luetaan yhdessä –ryhmän osallistujia. Tehdyt haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen litteroitu aineisto purettiin teemoittelun avulla.

Haastatteluista saadut keskeiset tulokset osoittivat, että maahanmuuttajaäidit eivät ole heikon suomen kielen taidon vuoksi pystyneet kotoutumaan täysin suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajaäidit tarvitsivat myös enemmän lastenhoidollisia ja vanhemmuutta tukevia palveluita. Johtopäätöksenä maahanmuuttajaäidit tarvitsevat intensiivisempää kielenopetusta kotoutumisen alku-vaiheessa, varsinkin jos heillä on pieniä lapsia. Kehitysehdotuksena tuodaan esille kantaväestön osallistuminen maahanmuuttajien kielenopetukseen ja vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen. Maahanmuuttajaäideille voitaisiin myös suunnata enemmän kohdistettuja kielikursseja, joihin on mahdollista osallistua lasten kanssa.

This thesis was made in collaboration with "Elämyksillä osaksi yhteiskuntaa"project. The goal of this Bachelor’s thesis was to find out what extra support immigrant mothers need in the integration process. The aim was to find out immigrant mothers’ challenges in their lives and in the integration process. The theory of this thesis is about immigrant mothers and their special characteristics and their life’s challenges. The theory also considers the Finnish integration programme. A qualitative method was applied in this thesis. The material was collected by interviews and observation. Interviews were conducted in the Entresse library. The participants of the interviews were part of the Luetaan yhdessä –group. Interviews were recorded and the recorded material was transcribed. The transcribed material was broken down by themes.

The results indicate that because of poor language skills immigrant mothers have not been able to integrate into Finnish society. It was also found that immigrant mothers need more parental support and help with childcare. In conclusion immigrant mothers need more intensive language education in the early stages of integration. This applies especially if the mother has small children. For improvement, it is suggested that more of the original population gets involved in the language education. This can be done for example by volunteer work. Other improvement would be to direct more languages courses for immigrant mothers where they can bring their children with them.