Artropologinen tutkaelma : Taiteen toiminnan logiikka ja strategia-ajattelu aineettoman arvon luomisessa
Ikonen, Eili (2018)
Ikonen, Eili
Lahden ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802272807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802272807
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsittelen taide- ja muotoiluajattelua organisaation strategisen kehittämisen ja aineettoman arvonluonnin kontekstissa. Määrittelen aineettoman arvon luomista sekä suhteessa organisaation sisäisiin näkökulmiin, että hyvinvoinnin arvon muodostumiseksi asiakkaalle.
Taustoitan kehittämistyössäni erilaisia lähestymistapoja luotsata muutosta ja strategiaa, sekä pohdin millaisilla käsityksillä tiedosta, osaamisesta ja johtamisesta, voisi olla organisaation uudistumisen kannalta merkitystä.
Kehittämistyöni käytännöllisessä osuudessa olen muodostanut organisaatiotaiteilijan toimenkuvan. Organisaatiotaiteilijan työ on ottanut muotonsa käytännön toimintaympäristössä julkisessa sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymässä. Esittelen organisaatiotaiteilijan käsitettä ja toimijuutta työssä opittuna hybridiammattilaisuutena. Käytän esittelemisessä konkreettisina esimerkkeinä polyprojekteja, joissa organisaatiotaiteilija toimii sekä uudistavan muotoilijan että taiteilija-kehittäjän työotteilla tekemättä eroa näiden välillä.
Organisaatiotaiteilijan työn intressinä on taiteen implementoiminen sosiaali- ja terveysalan rakenteisiin ja -palveluihin taiteen hyvinvointivaikutusten vahvistamiseksi. Organisaatiotaiteilija vastaa tämän prosessin luotsaamisesta taiteen toiminnan logiikalla: taiteilijan vapaudella ja kykyjensä kokoisella vastuulla. Avaan tämän myötä myös oman taiteilijuuteni kautta sitä mitä taiteen toiminnan logiikka ja sen hyödyntäminen taiteilijan näkökulmasta tarkoittaa.
Opinnäytetyön tuloksena piirtyy esiin kuva taiteilija-kehittäjän ja uudistavan muotoilijan toiminnallisen logiikan eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista, sekä taiteilijan suhteesta organisaatioon.
Taustoitan kehittämistyössäni erilaisia lähestymistapoja luotsata muutosta ja strategiaa, sekä pohdin millaisilla käsityksillä tiedosta, osaamisesta ja johtamisesta, voisi olla organisaation uudistumisen kannalta merkitystä.
Kehittämistyöni käytännöllisessä osuudessa olen muodostanut organisaatiotaiteilijan toimenkuvan. Organisaatiotaiteilijan työ on ottanut muotonsa käytännön toimintaympäristössä julkisessa sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymässä. Esittelen organisaatiotaiteilijan käsitettä ja toimijuutta työssä opittuna hybridiammattilaisuutena. Käytän esittelemisessä konkreettisina esimerkkeinä polyprojekteja, joissa organisaatiotaiteilija toimii sekä uudistavan muotoilijan että taiteilija-kehittäjän työotteilla tekemättä eroa näiden välillä.
Organisaatiotaiteilijan työn intressinä on taiteen implementoiminen sosiaali- ja terveysalan rakenteisiin ja -palveluihin taiteen hyvinvointivaikutusten vahvistamiseksi. Organisaatiotaiteilija vastaa tämän prosessin luotsaamisesta taiteen toiminnan logiikalla: taiteilijan vapaudella ja kykyjensä kokoisella vastuulla. Avaan tämän myötä myös oman taiteilijuuteni kautta sitä mitä taiteen toiminnan logiikka ja sen hyödyntäminen taiteilijan näkökulmasta tarkoittaa.
Opinnäytetyön tuloksena piirtyy esiin kuva taiteilija-kehittäjän ja uudistavan muotoilijan toiminnallisen logiikan eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista, sekä taiteilijan suhteesta organisaatioon.