Yhdessä yhteistyötä - Millaiset tekijät työyhteisössä vahvistavat huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä varhaiskasvatuksessa?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä työyhteisössä ja osallisuutta varhaiskasvatuksen piirissä erityisesti huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Toimeksiantajamme oli Soihtupuiston Isät Oy, joka tekee henkilöstökoulutustyötä myös varhaiskasvatuksen puolella. Heidän visionsa on ottaa koko henkilöstön potentiaali hyötykäyttöön. Tätä kautta saimme tutkimuksemme kohteeksi Tahvonlahden päiväkodin Kaakkois-Helsingistä.

Työn tavoitteena oli tutkia millaisia huoltajia osallistavia työtapoja päiväkoti Tahvonlahdessa on ja millaiset tekijät tukevat huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämän lisäksi kysyimme tutkimuksessamme, mitkä tekijät koetaan yhteisöllisyyden kannalta merkittäviksi.

Tietoperustana tässä työssä ovat osallisuus, yhteisöllisyys, huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, varhaiskasvatus ja monikulttuurinen varhaiskasvatus.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja ne suoritettiin päiväkodissa henkilökunnan työaikana. Haastattelimme 17 henkilökunnan jäsentä kokonaishenkilökunnan määrän ollessa 22, joten vastausprosentiksi muodostui 77%. Haastattelimme päiväkodin johtajaa, lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Tulokset litteroitiin ja ne analysoitiin.

Tulokset vastasivat tutkittavaan aineistoon ja tutkimusongelmaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Tahvonlahden päiväkodissa on käytössään paljon hyviä käytänteitä, jotka edistävät huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta uuden varhaiskasvatussuunnitelman (2016) määrittämällä tavalla. Erityisesti toiminnallisten menetelmien todettiin lisäävän huoltajien osallisuutta. Samalla nousi esiin myös niitä tarpeita, joita henkilökunta toivoo hyvistä käytänteistä huolimatta kehitettävän työyhteisössään. Näitä olivat muun muassa toiminnan reflektoinnin kehittäminen. Yhteisöllisyyden todettiin vaikuttavan työn toteuttamiseen.

Tutkimustulokset esiteltiin työelämänedustajille ja näiden perusteella he voivat jatkokehittää omia suunnitelmiaan varhaiskasvatuksen kehittämisen parissa. Tutkimustulokset herättivät monenlaisia jatkokysymyksiä. Näitä olivat muun muassa: kuinka hyvin huoltajat tunnistavat merkityksensä varhaiskasvatuksessa, kuinka työhyvinvointia voisi varhaiskasvatuksessa kehittää ja miten ammattiroolit näyttäytyvät varhaiskasvatuksen työrooleissa. Tutkimustuloksiamme voisi myös hyödyntää muutaman vuoden kuluttua niin, että tutkittaisiin onko Opetushallituksen (2016) varhaiskasvatussuunnitelma tuonut uusia muutoksia käytänteisiin. Haastatteluissamme korostettiin, kuinka käytäntöjä vielä harjoiteltiin ja etsittiin. Tutkimus voitaisiin laajentaa koskemaan toista varhaiskasvatusyksik-köä ja tutkia, tuoko se erilaisia näkökulmia aineistoon.

The aim of this Bachelor’s Thesis was to evaluate community work and participation at the Tahvonlahti kindergarten. The mandator of the study is Soihtupuiston Isät Oy, which carries out staff training for the people who work in the field of early childhood education. Their vision is to utilize the full potential of skills that a single employee has. Through Soihtupuiston Isät we received our target group personnel of the Kindergarten Tahvonlahti from the southeastern Helsinki.

The purpose of this study was to chart such working methods in the Tahvonlahti kindergarten that help parent participation and community work. In addition, we asked the personnel which factors are significant regarding the community work in the kindergarten.

Data was collected from professional literature, internet sources and personnel’s interviews and the main themes were participation, community, co-operation with the families, early childhood education and multicultural early childhood education.

In the study, qualitative study methods were utilized. The interviews were conducted by individual interviews to ensure a high response rate and they were arranged at the kindergarten during the working hours of the personnel. The response rate of the survey was 77 percent. The interviews were answered by director, teachers and childminders.

According to the answers at the Tahvonlahti kindergarten there are various beneficial practices that improve participation of the families, and the personnel is willing to develop further good methods to ensure the well-being of the whole community also in the future. Especially the functional methods have been found increasing the participation of the families. Despite the good practices the personnel hopes to develop their work community. Among other things there is need to develop the reflection of the activities.

The results of the study were presented to Soihtupuiston isät and on that basis they can further develop their own plans regarding development of early childhood education. The results of the study aroused a wide range of further questions. These included: How well do caregivers recognize their importance in early childhood education, how to improve well-being at work in early childhood, and how professional roles appear in the work roles of early childhood education. Further research could be conducted in the same kindergarten after a few years to study if the new (early learning plan) curriculum for early childhood education (2016) brings any changes in the participation or community work. Another possibility would be to study another kindergarten and compare the results from Tahvonlahti to them.