Henkilöstöpalveluyrityksen tuotannon rekrytointiprosessien kehittäminen
Joulamo, Sami (2017)
Joulamo, Sami
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803113217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803113217
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite oli saada yritys x:lle yhtenäinen rekrytointiprosessi, jossa kaikki eri toimialoilla toimivat HR-koordinaattorit pystyisivät tekemään työnsä yhden ohjeistuksen mukaisesti. Teoriaosuudet, jotka valittiin tähän työhön, olivat rekrytointi, rekrytointistrategia, rekrytointiprosessi tuotannossa, työpaikkailmoittelu, hakemukset, haastattelu, suorahaku, tutkimus, laadullinen tutkimus, tutkimusaineiston kerääminen sekä lomakehaastattelu.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää eli haastattelua ja haastattelumuotona käytettiin lomakehaastattelua. Tämä tutkimusmenetelmä valittiin, koska yritys X halusi kartoittaa, millä tavalla rekrytointiprosessi mielletään eri osastojen välillä. Tämän tutkimuksen avulla haluttiin myös löytää yhtenäinen linja eri osastojen välille. Laadullinen tutkimus soveltuu tässä tutkimusmenetelmäksi, koska nyt tutkittiin ihmisten olettamuksia sekä tuntemuksia rekrytointiprosessista. Kuitenkin tässä tutkimuksessa mitattiin laatua, tarkalleen ottaen laadun eroja. Määrällisenä tutkimuksena tämän tapaista tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa. Haastattelumuodoksi valittiin lomakehaastattelu sen takia, että työympäristö on hyvin hektinen, jolloin muille haastattelumuodoille ei olisi ollut aikaa. Jopa lomakehaastattelu tuotti vaikeuksia aikataulullisesti. Mutta loppujen lopuksi saatiin kuitenkin tarvittavat vastaukset määräaikaan mennessä.
Tutkimuksen tekeminen aloitettiin 15.12.2015. Aluksi pidimme esimieheni kanssa briiffin, mitä kaikkea yritys X haluaa, että tässä tutkimuksessa tutkitaan ja miksi. Tämän toimeksiannon jälkeen aloitettiin tietoperustan kerääminen ja tutkiminen, jotta tiedettäisiin, mihin suuntaa tutkimusta kannattaa lähteä viemään. Tietoperustan jälkeen ruvettiin hahmottelemaan kysymyksiä, jotka esitettiin eri osastoilla työskenteleville HR-koordinaattoreille.
14.1.2016 aloitettiin tietoperustan kirjojen lukeminen ja tiedon hakeminen. 4.4.2016 tietoperustan kirjoittaminen alkoi, ja se saatiin päätökseen 10.11.2016. Tässä välissä luonnosteltiin kysymykset HR-koordinaattoreille. Kysymyksiä oli yhteensä kuusi kappaletta, kysymykset lähettiin 12.7.2017 sähköpostilla seitsemälle HR-koordinaattorille, ja viideltä saatiin vastaus. Vastausaikaa HR-koordinaattoreilla oli kolme viikkoa. 15.8.2017 kysymyksiä luettiin ja analysoitiin sekä tehtiin niiden pohjalta tulkinta, miten tutkimusongelma kohtaa esitetyissä kysymyksissä. Kysymysten analysointi saatiin valmiiksi 23.11.2017.
Opinnäytetyö lähetettiin arvioitavaksi ja luettavaksi opintonäytetyön ohjaajalle 31.12.2017. Tärkeimpiä tuloksia oli, että rekrytointi yritys x:ssä on kuitenkin hyvin johdonmukaista ja asiat tehdään systemaattisesti kaikilla eri toimialoilla. Kehitettävää on hakemusten tulkinnan osalta, enemmän pitäisi kiinnittää huomiota hakijatyyppiin kuin siihen millä tavalla hakemuksen työhistoria on kuvattu ja kirjattu. Myöskin jälkiseurannan osalta pitäisi parantaa ja tehdä sitä jokaisella toimialalla systemaattisesti sekä johdonmukaisesti aina kun rekrytoidaan lisää ihmisiä töihin. Haastattelutilanteisiin tarvitaan yhtenäinen haastattelurunko, jotta kaikki yrityksessä tekisivät asiat samalla tavalla ja näin ollen eri toimialojen tekijöitä voitaisiin hyödyntää muilla toimialoilla.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää eli haastattelua ja haastattelumuotona käytettiin lomakehaastattelua. Tämä tutkimusmenetelmä valittiin, koska yritys X halusi kartoittaa, millä tavalla rekrytointiprosessi mielletään eri osastojen välillä. Tämän tutkimuksen avulla haluttiin myös löytää yhtenäinen linja eri osastojen välille. Laadullinen tutkimus soveltuu tässä tutkimusmenetelmäksi, koska nyt tutkittiin ihmisten olettamuksia sekä tuntemuksia rekrytointiprosessista. Kuitenkin tässä tutkimuksessa mitattiin laatua, tarkalleen ottaen laadun eroja. Määrällisenä tutkimuksena tämän tapaista tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa. Haastattelumuodoksi valittiin lomakehaastattelu sen takia, että työympäristö on hyvin hektinen, jolloin muille haastattelumuodoille ei olisi ollut aikaa. Jopa lomakehaastattelu tuotti vaikeuksia aikataulullisesti. Mutta loppujen lopuksi saatiin kuitenkin tarvittavat vastaukset määräaikaan mennessä.
Tutkimuksen tekeminen aloitettiin 15.12.2015. Aluksi pidimme esimieheni kanssa briiffin, mitä kaikkea yritys X haluaa, että tässä tutkimuksessa tutkitaan ja miksi. Tämän toimeksiannon jälkeen aloitettiin tietoperustan kerääminen ja tutkiminen, jotta tiedettäisiin, mihin suuntaa tutkimusta kannattaa lähteä viemään. Tietoperustan jälkeen ruvettiin hahmottelemaan kysymyksiä, jotka esitettiin eri osastoilla työskenteleville HR-koordinaattoreille.
14.1.2016 aloitettiin tietoperustan kirjojen lukeminen ja tiedon hakeminen. 4.4.2016 tietoperustan kirjoittaminen alkoi, ja se saatiin päätökseen 10.11.2016. Tässä välissä luonnosteltiin kysymykset HR-koordinaattoreille. Kysymyksiä oli yhteensä kuusi kappaletta, kysymykset lähettiin 12.7.2017 sähköpostilla seitsemälle HR-koordinaattorille, ja viideltä saatiin vastaus. Vastausaikaa HR-koordinaattoreilla oli kolme viikkoa. 15.8.2017 kysymyksiä luettiin ja analysoitiin sekä tehtiin niiden pohjalta tulkinta, miten tutkimusongelma kohtaa esitetyissä kysymyksissä. Kysymysten analysointi saatiin valmiiksi 23.11.2017.
Opinnäytetyö lähetettiin arvioitavaksi ja luettavaksi opintonäytetyön ohjaajalle 31.12.2017. Tärkeimpiä tuloksia oli, että rekrytointi yritys x:ssä on kuitenkin hyvin johdonmukaista ja asiat tehdään systemaattisesti kaikilla eri toimialoilla. Kehitettävää on hakemusten tulkinnan osalta, enemmän pitäisi kiinnittää huomiota hakijatyyppiin kuin siihen millä tavalla hakemuksen työhistoria on kuvattu ja kirjattu. Myöskin jälkiseurannan osalta pitäisi parantaa ja tehdä sitä jokaisella toimialalla systemaattisesti sekä johdonmukaisesti aina kun rekrytoidaan lisää ihmisiä töihin. Haastattelutilanteisiin tarvitaan yhtenäinen haastattelurunko, jotta kaikki yrityksessä tekisivät asiat samalla tavalla ja näin ollen eri toimialojen tekijöitä voitaisiin hyödyntää muilla toimialoilla.