Metsälain 10 §:n kohteiden ominaispiirteiden säilyminen Joensuun kaupungin metsätalousalueilla

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin Joensuun kaupungin metsätalousmailla tehdyillä hakkuilla sijaitsevien metsälain 10 §:ssä mainittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilymistä. Suurin osa hakkuista on tehty vuosien 2013 ja 2017 välillä, ja tutkimuskohteita oli 30 kappaletta.

Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja se perustui maastossa tehtyihin havaintoihin, jotka kirjattiin erityisesti tutkimusta varten laaditulle maastolomakkeelle. Näin saatiin tehtyä toisinaan toisistaan hyvinkin suuresti poikkeavilla kohteilla samanlaisia havaintoja, jotka koskivat kasvillisuutta, vesitaloutta, latvuskerroksia, lahopuun määrää ja metsätalousvaikutusta kohteella. Oleellista oli ominaispiirteiden säilymisen havainnointi.

Tutkimuksen haasteena oli se, että metsälaissa ei ole tarkkaa säännöstä siitä, mikä on hyvin säilynyt 10 §:n kohde tai mitä ominaispiirteet tarkalleen ottaen ovat. Tämän seikan selvittämiseksi hyödynnettiin runsaasti lähdekirjallisuutta. Lopputuloksena on esitelty tutkimuskohteiden ominaispiirteiden säilyminen, mahdollisten suojavyöhykkeiden vaikutus kohteen säilymiseen ja muut kohdetta koskevat havainnot.

Joensuun kaupunki voi hyödyntää tutkimusta tarkastellessaan kaupungin metsänhoidon linjauksen toteutumista ja toimivuutta sekä kehittäessään monimuotoisuuden edistämistä metsänhoidollisessa strategiassaan.

In this thesis, the preservation of the habitats of special importance was studied in the fellings carried out in the silvicultural areas of the city of Joensuu. Majority of the fellings have been done between years 2013 and 2017. The number of research subjects was 30.

The method of the study was qualitative research, and it was based on observations made in the field, which were recorded on a form specially constructed for this study. Thus, similar observations were possible to make even on locations that varied significantly from each other. Vegetation, water economy, canopy layer, quantity of decaying trees and silvicultural impact were observed. The most essential was to observe how the distinctive features had been preserved.

The challenge of this research was that in the Forest Act there are no specific regulations of what actually is a well preserved habitat of special importance or what the distinctive features, in fact, are. To look into this matter, ample quantity of source literature was utilised. As a result, the preservation of the distinctive features of the research subjects, the impact of the potential protection zones on the preservation of the habitat and other observations concerning the habitat are presented.

City of Joensuu can utilise this research when observing how its silvicultural alignment has been carried out and how effective it has been, and also when developing the advancement of biodiversity in its silvicultural strategies.