Päivätoiminnan tarpeen kartoitus omaishoitotilanteessa oleville
Koponen, Anna; Hannonen, Mia; Väänänen, Susanna (2018)
Koponen, Anna
Hannonen, Mia
Väänänen, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803273852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803273852
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hiidenseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa omaishoitotilanteessa olevien tarve päivätoiminnalle Vihdin ja Karkkilan alueella. Koska Lohjalla päivätoimintaa jo on, niin opinnäytetyön alussa selvitettiin lohjalaisten omaishoitajien, omaishoidettavien sekä Lohjan päivätoiminnan esimiehen kokemukset ja näkemykset päivätoiminnasta sekä sen merkityksestä omaishoitotilanteessa. Lohjalta saadun tiedon perusteella kartoitettiin päivätoiminnan tarve haastatteluin vihtiläisiltä ja karkkilalaisilta omaishoitajilta sekä omaishoidettavilta. Tavoitteena oli tämän kartoituksen tuloksen perusteella antaa ideoita toimeksiantajalle päivätoiminnan toteuttamiseksi Vihtiin ja Karkkilaan.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee omaishoitoa, omaishoidettavien yleisimpiä toimintakyvyn rajoitteita, joista muistisairaudet on nostettu erityisesti esiin niiden lisääntyvän määrän vuoksi, perhekeskeisyyttä sekä päivätoimintaa. Lisäksi teoriaosuus käsittelee omaishoitoa ja yhteiskuntaa sekä ikääntymistä.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu tapahtui yksilö- ja ryhmämuotoisina teemahaastatteluina. Teemahaastattelujen runko pohjautui opinnäytetyön teoriaan eli omaishoitotilanteeseen ja päivätoimintaan sekä sen tarpeen arviointiin ja opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön aineisto muodostui kymmenen omaishoitajan, kahdeksan omaishoidettavan ja päivätoiminnasta vastaavan esimiehen haastatteluista. Aineisto analysoitiin valikoidusta otoksesta sisällön erittelyn keinoin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella johtopäätöksinä voidaan esittää, että päivätoiminnan merkitys omaishoitosuhteessa on merkittävä. Lohjalaisten omaishoitotilanteessa olevien kokemus päivätoiminnasta oli kaikin puolin positiivinen. Se tuki omaishoitajien jaksamista heidän vaativassa hoitotyössään ja omaishoidettavat kuvasivat päivätoiminnan olevan positiivinen asia heidän arjessaan. Vihdissä ja Karkkilassa on tarvetta omaishoitotilanteessa olevien päivätoiminnalle. Haastattelemiemme omaishoitajien ja omaishoidettavien odotukset ja toiveet uutta päivätoimintapalvelua kohtaan olivat realistisia ja toteuttamiskelpoisia.
Päivätoiminnan sisältöä voitaisiin kehittää enemmän asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Sisältöön voitaisiin liittää ohjaus- ja opastuspalvelua omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen sekä erinäisten tarpeiden, kuten fyysisen toimintakyvyn tarpeen kartoitusta. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan erillistä työtä esimerkiksi päivätoiminnan sisällön kehittämiseksi ja kustannusten selvittämiseksi. Tämän opinnäytetyön merkityksellisimmäksi osa-alueeksi muodostuu konkreettisen päivätoimintapalvelun tarpeen merkityksen julki tuominen Vihdin ja Karkkilan alueelle.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee omaishoitoa, omaishoidettavien yleisimpiä toimintakyvyn rajoitteita, joista muistisairaudet on nostettu erityisesti esiin niiden lisääntyvän määrän vuoksi, perhekeskeisyyttä sekä päivätoimintaa. Lisäksi teoriaosuus käsittelee omaishoitoa ja yhteiskuntaa sekä ikääntymistä.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu tapahtui yksilö- ja ryhmämuotoisina teemahaastatteluina. Teemahaastattelujen runko pohjautui opinnäytetyön teoriaan eli omaishoitotilanteeseen ja päivätoimintaan sekä sen tarpeen arviointiin ja opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön aineisto muodostui kymmenen omaishoitajan, kahdeksan omaishoidettavan ja päivätoiminnasta vastaavan esimiehen haastatteluista. Aineisto analysoitiin valikoidusta otoksesta sisällön erittelyn keinoin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella johtopäätöksinä voidaan esittää, että päivätoiminnan merkitys omaishoitosuhteessa on merkittävä. Lohjalaisten omaishoitotilanteessa olevien kokemus päivätoiminnasta oli kaikin puolin positiivinen. Se tuki omaishoitajien jaksamista heidän vaativassa hoitotyössään ja omaishoidettavat kuvasivat päivätoiminnan olevan positiivinen asia heidän arjessaan. Vihdissä ja Karkkilassa on tarvetta omaishoitotilanteessa olevien päivätoiminnalle. Haastattelemiemme omaishoitajien ja omaishoidettavien odotukset ja toiveet uutta päivätoimintapalvelua kohtaan olivat realistisia ja toteuttamiskelpoisia.
Päivätoiminnan sisältöä voitaisiin kehittää enemmän asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Sisältöön voitaisiin liittää ohjaus- ja opastuspalvelua omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen sekä erinäisten tarpeiden, kuten fyysisen toimintakyvyn tarpeen kartoitusta. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan erillistä työtä esimerkiksi päivätoiminnan sisällön kehittämiseksi ja kustannusten selvittämiseksi. Tämän opinnäytetyön merkityksellisimmäksi osa-alueeksi muodostuu konkreettisen päivätoimintapalvelun tarpeen merkityksen julki tuominen Vihdin ja Karkkilan alueelle.