Sulfidisavitutkimukset Espoossa - tulosten koonti ja vertailu tavanomaisiin maanäytetutkimustuloksiin

Abstract

Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus koota, käydä läpi ja tilastoida Espoon alueella tehdyt yksittäiset sulfidi- ja/tai korroosiotutkimukset ja viedä ne kaupungin yhteiseen paikkatietojärjestelmään. Näistä yksittäisistä maanäytetutkimuksista oli tarkoitus tutkia, löytyykö niiden avulla maanäytteen vesi- ja humuspitoisuuden raja-arvoja, joilla voitaisiin arvioida Espoon alueella olevien Litorinamerivaiheen savisedimenttien maanäytteistä, onko niissä riskiä sille, että ne olisivat hapanta sulfaattimaata. Lisäksi tavoitteena oli laatia karttatulkinta luotuun riskitulkintaan perustuen. Tämä opinnäytetyö laadittiin Espoon geotekniikkayksikön tarpeesta.

Espoon alueella tehdyt yksittäiset sulfidi- ja/tai korroosiotutkimukset koottiin yhteen ja tilastoitiin kaavioiden ja taulukoiden avulla Excel-taulukkoon, sekä yksittäiset maanäytepisteet tallennettiin kaupungin yhteiseen paikkatietojärjestelmään. Olemassa olevasta tutkimus- ja teoria-aineistosta selvitettiin happaman sulfaattimaan määritelmää, tutkimustapoja ja -ohjeistusta, sekä happaman sulfaattimaan esiintymisen vaikutuksia.

Espoon alueelta tehdyissä korroosio- ja sulfiditutkimuksissa analysoiduista maanäytteistä etsittiin ja osittain havaittiin happaman sulfaattimaan esiintymisen riskin tunnistamiseksi vesi- ja humuspitoisuuden raja-arvot sellaisille luonnontilaisille maanäytteille, jotka sijaitsevat Espoon Litorinamerivaiheen savisedimentissä. Happaman sulfaattimaan esiintymisen todennäköisyyden riskitulkinnasta luotiin kolmiportainen maanäytteen vesipitoisuuteen, humuspitoisuuteen ja maalajiin pohjautuen. Lisäksi opinnäytetyön yhteydessä luotiin pilottialueena yhdestä tutkimusalueesta happaman sulfaattimaan esiintymisen riskitulkintakartta. Riskitulkintaa tulisi jatkossa tarkastaa ja täydentää uusilla tutkimustuloksilla ja lisäksi luotua riskitulkintakarttaa tarkentaa mm. arvioimalla kuinka isoa aluetta yksittäinen maanäyte voi edustaa. Laadittua riskitulkintaa ja riskitulkintakarttaa tulisi käyttää harkiten. Valtakunnallista ohjeistusta happaman sulfaattimaan tutkimiselle ja sen huomioon ottamiselle tulisi tarkentaa ja koulutusta lisätä.

The intent of this thesis was to put together, go through and make statistics from individual sulphite and/or corrosion studies in the Espoo area and take them to the city’s common geographic information program. The intent was to study if these individual soil samples could be used to find such limiting values for water and humus quantities that could be used to estimate if there is a risk for sulphate clay in the Espoo area Litorina sea clay sediment soil samples. In addition to that another goal was to create a map, based on the created risk assessment. This thesis was made on a need from the Geotechnical unit at City of Espoo.

The individual sulphite and/or corrosion studies were put together and made into charts using Excel, in addition the individual soil samples were saved to the city’s common geographic information program. Theory was studied to determine the definition of sulphate clay, ways to conduct studies and instructions and the effects of sulphite clay.

To determine if a sample is potentially sulphate clay, limiting values for water and humus quantities were searched for and partially found from corrosion and sulphite studies made from soil samples in the Espoo area Litorina sea clay sediment. Based on the quantity of water and humus in the sample and the soil type a three-step risk analysis chart was created to determine the risk of sulphate clay in a soil sample. In addition, one area was selected and piloted as a risk assessment map for sulphate clay. The risk analysis chart should be updated and re-evaluated as new studies are conducted, also the risk assessment map should be made more precise for example by determining how large of an area can one single study represent. The created risk analysis and the risk assessment map should be used with caution. The national instructions on how to study sulphate clay should be made more precise and training should be increased.